20.2.2015

Yksityisarkisto yhteistyöllä käyttöön



Loppukesällä 2013 Vpl. Pyhäjärven seuran puheenjohtaja tiedusteli minulta, voisiko Mikkelin maakunta-arkisto ottaa vastaan seuralle lahjoitetun arkiston. Keskustelussa kävi ilmi, että rovasti Kaarle Viikan perikunta oli keväällä 2013 lahjoittanut seuralle Viipurin läänin Pyhäjärven seurakunnan pitkäaikaisen kirkkoherran Karl Wiikan (1888 – 1958) ja hänen vaimonsa Impi Wiikan (1890 – 1968) ja heidän poikansa Kaarle Viikan (1923 – 2002) arkistot, joita säilytettiin Käpylässä Karjala-talolla. Seura oli nimennyt kolmihenkisen työryhmän, jonka tehtävänä oli huolehtia arkistojen järjestämisestä, luetteloinnista ja luovuttamisesta Mikkelin maakunta-arkistoon.
Karl Wiika (vuoteen 1934 saakka Wikman) oli kotoisin Karhulasta ja hän toimi vuosina 1919 – 1926 Vpl. Pyhäjärven kappalaisena ja kirkkoherrana vuosina 1929 – 1949. Karl Wiika avioitui vuonna 1916 Impi Hukkasen kanssa. Evakkoaikana Karl Wiika huolehti monin tavoin seurakuntalaisistaan ja kirjoitti Karjala-lehteen Pyhäjärven kuulumisia -palstaa. Kun siirtoseurakunnat lakkautettiin vuonna 1949, Karl Wiika siirtyi Mouhijärven kirkkoherraksi.
Uukuniemellä papin tyttärenä syntynyt Impi Wiika valmistui filosofian maisteriksi pohjoismaiden historiasta. Impi Wiika oli Pyhäjärvellä merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän oli kunnanvaltuutettu ja toimi lukuisissa yhdistyksissä. Sodan jälkeen hän kuului Pyhäjärven kunnan hoitokuntaan ja oli perustamassa Pyhä-Säätiötä. Hän oli Mouhijärven yhteiskoulun perustajia ja sen ensimmäinen rehtori. Impi Wiika julkaisi vuonna 1951 laajan pitäjänhistorian Vpl. Pyhäjärvi – Kappale kannakselaisvaiheita, josta tuli myöhempien luovutetun alueen pitäjähistorioiden malli. Kaarle Viika oli kirkon perheneuvontatyön pioneeri. Hän toimi innokkaasti Karjalan Liitossa ja Vpl. Pyhäjärvi- Säätiössä ja seurassa.
Sovimme ensimmäisen puhelun aikana, että kävisin työmatkani yhteydessä Karjala-talolla tapaamassa arkistoa järjestävää työryhmää.  Ensi näkemältä aineisto vaikutti kiinnostavalta. Aineistossa ei juuri ollut Viikojen yksityisiä asiakirjoja, vaan lähinnä heidän keräämää Pyhäjärveen ja pyhäjärveläisiin liittyvää muistitietoja sekä arkisto- ja tutkimusaineistoa, jota ei ole aiemmin julkaistu. Viikojen arkisto on merkittävä lisä maakunta-arkistossa ennestään oleviin Vpl. Pyhäjärvi -arkistoihin. Minua miellytti myös arkistotyöryhmän innostuneisuus ja kotiseutuharrastus.  Rajasimme luovutettavan aineiston ja keskustelimme sen järjestämisen, luetteloinnin ja kuvailun periaatteista. Arkistotyöryhmä halusi luovuttaa Viikojen arkiston tyhjentävästi luetteloituna ja kuvailtuna, jotta aineiston käyttö maakunta-arkistossa olisi helppoa. 
Yhteydenpito ei jäänyt neuvontakäyntiin. Seura pyysi minut myöhemmin tilaisuuteensa puhumaan yksityisarkistojen merkityksestä ja niiden luovuttamisesta arkistolaitokseen. Seura luovutti toukokuussa 2014 arkiston maakunta-arkistoon. Arkistoa seurasi upea 80-sivuinen arkistoluettelo, jossa esimerkiksi kaikki valokuvat ovat tunnistettu ja asiasanoitettu.
Viikojen arkisto on Mikkelin maakunta-arkistossa vapaasti käytettävissä. Koska arkisto on luokiteltu henkilö-, perhe- ja sukuarkistoihin, sen luettelo- ja kuvailutietoja ei tietosuojalainsäädännön rajoitusten vuoksi voida esittää arkistolaitoksen verkkopalveluissa. Henkilöarkistojen tarkemmat luettelotiedot ovat käytettävissä arkistolaitoksen yksiköissä.
Pyhäjärvi-seura teki suuren työn aineistojen kuntoon saattamisessa. Toivon, että se innottaisi muita luovutetun Karjalan pitäjäyhteisöjä, mikäli niiden hallussa on pitäjään liittyvää arkistoaineistoa.
Tytti Voutilainen, johtaja
Mikkelin maakunta-arkisto





6.2.2015

ALKU-voimaa



ALKU-järjestämishanke käynnistyi Joensuun maakunta-arkistossa vuoden 2012 alussa ja saman urakan parissa on uurastettu muissakin arkistolaitoksen yksiköissä. Jo heti alkaessaan hanke herätti ihastusta uutuudellaan ja positiivisella työllistämisvaikutuksellaan. Se työllisti aluksi kolme, myöhemmin kaksi järjestäjää ja kaksi järjestämisen ohjaajaa. Joensuun maakunta-arkistossa järjestettiin ensin Pohjois-Karjalan ja Kuopion lääninhallitusten arkistot. Näitä kärrättiin rakennukseemme yhteensä n. 600 hm, joista pysyvään säilytykseen jäi järjestämisen, seulonnan ja tiivistymisen jälkeen 423 hm. Jokunen uusi arkistokotelo, suojapaperi ja nimiölappu tarvittiin, ja asiakirjoista poistettujen niittien ja kengännauhojen sekä huonokuntoisina vaihdettujen koteloiden vuori olisi haastanut jo kokeneemmankin kiipeilijän.
  

Kuopion lääninhallituksen aineistoa JoMA:ssa oli jo ennestäänkin alkaen vuodesta 1776. Hankkeen myötä saimme myös Pohjois-Karjalan lääninhallituksen aineiston sen koko toiminta-ajalta eli vuosilta 1960-1997. Aineistot jakautuvat vuoteen 1986 saakka mm. seuraaviin arkistoihin: lääninoikeuden, lääninkonttorin, kouluosaston, sosiaali- ja terveysosaston, lääninsuunnittelun, nuoriso- ja liikuntalautakunnan sekä maaherran asiakirjat.

Lääninhallitusten aineistoissa vuosilta 1987-1997 ei ollut enää selkeää jakoa eri osastojen muodostamiin kokonaisuuksiin. Vakassa arkistotasoilla on kuvailtu historiaa, toimintaa sekä arkiston sisältämiä merkittävimpiä sarjoja. Sarjatasoilla on puolestaan kuvailtu tietosisältöä. Esim. päätös- ja kirjetoisteiden sarjatason kuvailuista selviää mm. että vt. vanhemman lääninsihteerin työsarkaan ovat kuuluneet tieasiat, mm. yksityiset tiet, kunnantiet ja yleiset tiet.  

Vuosien 2013-2014 aikana järjestettiin ja luetteloitiin yli 580 hm arkistoainesta. Pohjois-Karjalan ja Kuopion tie- ja vesirakennuspiirien arkistoihin tuli lisäystä siten, että ne ulottuvat nyt ajallisesti vuoteen 2013 saakka. Myös näiden jatkajan eli Savo-Karjalan tiepiirin arkistoa on vuosilta 1993-2009. Tie- ja vesirakennuspiirien arkistoista on mahdollista löytää esim. kunnostustöiden kohteeksi joutuvan vanhan sillan asiakirjat tai jopa kanavanvartijana toimineen isoisän ulkorakennuksen piirustukset.

Työn alla olivat myös Pohjois-Karjalan ja Kuopion vesi- ja ympäristöpiirit, ympäristökeskukset, TE-keskukset, KTM:n yrityspalvelun piiritoimistot, työvoimapiirit sekä Kuopion maaseutuelinkeinopiiri ja maatalouspiiri. Vesi- ja ympäristöpiirien sekä ympäristökeskusten aineistoissa on mm. valvontaan ja katselmuksiin, silta- ja rumpulausuntoihin sekä vesinäytteiden analysointeihin liittyviä asiakirjoja. Näihin asiakirja-akteihin pääsee käsiksi kunnittain järjestettyjen hakemistokortistojen avulla, jos esim. tietyn alueen jätevesien johtaminen, saareen menevä pengertie tai yleiselle vesialueelle rakennettu laituri askarruttaa mieltä. Ympäristökeskusten arkistoista löytyy mm. EU:n Rakennusperintöprojektiin liittyvät asiakirjat. KTM:n yrityspalvelun piiritoimistojen arkistoissa on erilaisten yritystukien myöntämispäätöksiä, lausuntoja ja otantana tukihakemukset nollaan päättyviltä vuosilta.

Loppuvuodesta 2014 valmistuivat vielä paikallisia vesistöasioita valaisevat Itä-Suomen vesioikeuden ja sitä edeltäneen vesistötoimikunnan arkistot (n. 200 hm) vuosilta 1934-2000. Päätösten asiakirjavihkot (Fa) ja niihin liittyvät suunnitelmat, kartat ja piirustukset (Fb) on kuvailtu siten, että Astia-tietokannasta voi hakea yksittäistä päätöstä käyttämällä hakusanana ko. päätöksen kohdetta. Kwai-joen siltaa sieltä ei löydy, mutta esim. Käyräjoen siltaan liittyviä asiakirjoja on useammassakin arkistossa. Samalla periaatteella kannattaa selvittää teiden ali kulkevien vesijohtojen ja kaapeleiden sijaintitiedot ennen kaivurin kauhaa.

Kehotankin kansalaisia kunnioittamaan ALKU-hankkeen muistoa siirtämällä kynttilä Vakan alta Portin pieleen ja palaamaan Astialle

Hanna Kiiski, tutkija
Joensuun maakunta-arkisto