22.4.2016

Arkistopedagogiikalla tavoitellaan uusia asiakkaita


Arkistopedagogiikan tavoitteena on innoittaa uusia käyttäjäryhmiä tutkimaan arkistoja sekä opastaa arkistojen käyttöön. Keskeistä on konstruktivistinen oppimiskäsitys sekä tutkiva oppiminen. Arkistopedagogiikka on osa kulttuuriperintöpedagogiikkaa, jonka tavoitteena on auttaa ymmärtämään kulttuuriperintöä ja rohkaista omaan kokemukseen ja tulkintaan. Arkistolaitos terävöittää tulevina vuosina arkistopedagogista toimintaansa eri puolilla maata.


Kansallisarkistoon kuuluvassa Saamelaisarkistossa lapsille järjestetty arkistopedagoginen toiminta on saanut myönteistä palautetta ja herättänyt kiinnostusta sekä vanhemmissa että opettajissa. Sajoksessa on vieraillut Inarin koulun 0-2 luokat (pohjoissaamen-, inarinsaamen- ja suomenkielinen luokka.) Myös alle kouluikäiset ovat tutustuneet Saamelasiarkistoon vanhempiensa kanssa.

Oppilaat ovat tutustuneet muun muassa tutkija Karl Nickulin arkistoon kuuluvaan saamelaislasten piirustuskokoelmaan sekä 1950-luvun mustavalkoisiin valokuviin Nellimöstä. Samalla lapset näkivät piirustusten kopioista tehdyn näyttelyn, jolloin tuli luontevasti vertailtua alkuperäistä piirustusta ja kopiota ja keskusteltua niiden eroista ja siitä, miksi näyttelyssä oli käytetty kopioita. Joulun alla oppilaat askartelivat kierrätysmateriaaleista ja laminoiduista valokuvista joulukoristeita. Samalla keskusteltiin kierrätyksestä, duodjista (saamelaiskästyö/taide) ja entisajan elämästä. Digitaaliarkiston kirkonkirjojen ja oman sukupuun tekemisen kautta he tutustuivat vanhoihin käsialoihin sekä sukututkimukseen.

Arkistomakasiinissa lapsia ihastuttivat rullattavat hyllyt ja valokuva-aineistot: ”Ovatko kaikki nämä valokuvat 1900-luvulta?!”. Lisäksi tutustuttiin arkistonhoitajan työhön kuuluvien suojaessun ja puuvillahansikkaiden käyttöön, arkistodokumenttien oikeaan säilyttämiseen sekä siihen, miten tutkijasalissa käyttäydytään. Arkistonhoitajille nämä vierailut ovat tuoneet iloa ja touhua, joskin 45 minuutin vierailuaika on ollut valitettavan lyhyt. Onneksi koettujen asioiden käsittely jatkuu kouluissa ja kotona vielä vierailun jälkeenkin. 


Saamelaisarkisto on lisäksi aloittanut Saamelaiskäräjien, Oulun yliopiston Giellagas-intituutin, Saamelaismuseo Siidan ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa yhteistyön saamelaisen kulttuuriperintöpedagogisen koulutuksen järjestämiseksi Oulun yliopistossa.

Arkistolaitoksen arkistopedagogisen toiminnan pyrkimyksenä on madaltaa kynnystä tulla arkistoon ja lisätä siten avoimuutta ja saavutettavuutta. Digitoiduista materiaaleista luodut pedagogiset sisältökokonaisuudet tarjoavat helpon mahdollisuuden tutustua arkistoon kauempaakin; paikallisesti voidaan tarjota arkistovierailujen yhteyteen räätälöityä pedagogista toimintaa.

Tavoitteena on, että arkisto koetaan yhtä luontevaksi tiedonhaun paikaksi kuin kirjastonkin. Arkisto voi tarjota niin elämyksiä kuin uudenlaista ymmärrystä historiaa ja nykyaikaa kohtaan. Kouluissa on kasvamassa uusi innokas arkistonkäyttäjäsukupolvi. Tämä on hyvä asia erityisesti tutkimuksen ja kulttuurin kannalta.

Ylitarkastaja Inker-Anni Linkola, Saamelaisarkisto


Lähteet:  Ulfner, Helena 2001: Arkivpedagogik - nödvändig verksamhet eller kostsam sandlådeaktivitet. Bachelor thesis. Uppsala: Uppsala universitet.
Anna Hansen, VD, NCK – Nordiskt centrum för kulturarvspedagogik

8.4.2016

Pääjohtajan katsaus: Arkistolaitoksen vuosi 2015

KANSAINVÄLISTÄ TUNNUSTUSTA

Kansallisarkisto esitti maaliskuussa 2014 Suonikylän kolttien arkistoa liitettäväksi Unescon Maailman muisti -luetteloon. Lokakuussa 2015 oli vihdoin aihetta juhlaan, kun kyseinen arkisto nousi ehdokkaiden suuresta joukosta tähän kansainvälisesti merkittävään luetteloon.

Suonikylän kolttien arkisto on saamelaisväestön asiakirjallisen kulttuuriperinnön suurin aarre, jonka vanhin asiakirja on vuodelta 1601 ja nuorin vuodelta 1775. Valinta osoitti Kolttakylän arkiston poikkeuksellisen arvon maailman asiakirjallisessa kulttuuriperinnössä.

Unescon Maailman muisti -ohjelman Suomen kansallinen komitea perustettiin jo vuonna 2014, mutta varsinaisesti vuoden 2015 aikana se vakiinnutti toimintatapansa. Komitea tekee esityksiä Unescon Maailman muisti -komitealle esityksiä kansainväliseen Maailman muisti -rekisteriin liitettävistä kokoelmista, ylläpitää kansallista Maailman muisti -rekisteriä kansallisesti merkittävistä asiakirjoista ja kokoelmista sekä tekee tunnetuksi merkittäviä kirjasto- ja arkistokokoelmia sekä Unescon Maailman muisti -ohjelmaa.

Memory of the World -instrumentin merkitys on jatkuvasti vahvistunut Unescon toimintakentällä. Suomen kansainvälisen integroitumisen kannalta onkin sen vuoksi merkittävää, että Unescon pääjohtaja nimitti  allekirjoittaneen International Advisory Committeen jäseneksi nelivuotiskaudeksi 2015 – 2018. IAC valmistelee Maailma muisti -esitykset Unescon pääjohtajan hyväksyttäviksi.

Jo syyskuisilla Turun kirjamessuilla Saamenmaa oli esillä ennennäkemättömän laajasti. Kolmipäiväisillä messuilla oli yhteensä noin 23 000 kävijää. Kansallisarkisto järjesti Saamelaisten oikeudet asiakirjojen valossa -seminaarin, jossa syvennyttiin kyseiseen kolttien arkistoon ja sen merkitykseen kolttien aseman ja oikeuksien näkökulmasta. Ohjelmassa oli myös esillä vuoden 1917 yleisen saamelaiskokouksen koolle kutsuneen aamelaisaktivisti-kirjailija Elsa Laulan merkitys saamelaisten järjestäytymiselle sekä keskustelua saamelaisten oikeuksista nykypäivänä.

Kolttakylän arkiston ehdokkuus ja valinta Unescon rekisteriin sekä Turun kirjamessujen ohjelma saivat runsaasti myönteistä mediahuomiota. Koltansaamen kielen ja kulttuurin yhdistys Saa´mi Nue´tt sekä Kolttien kyläkokous valitsivat Kansallisarkiston ja Saamelaisarkiston Vuoden koltta 2015 -palkinnon saajiksi.
 

UUSI STRATEGIA AMMENTAA DIGITALISAATIOSTA

Arkistolaitoksen strategiaa valmisteltiin vuoden 2015 aikana uudella tavalla. Asiantuntijavirkamiehistä koostuneet innovaatioryhmät arvioivat laitoksen nykytilaa ja visioivat tulevaa, jonka jälkeen arvioitiin arvokäsityksiä, kehitettiin strategista laskentaa ja käytiin osallistavaa vuoropuhelua. Lähtökohtana oli, että jokainen arkistolainen oli mukana strategian valmistelussa.
Digitalisionti on yksi nykyisen hallituksen kärkihankkeista. Sen tavoitteissa painotetaan avointa julkista tietoa, jonka avulla on mahdollista kehittää uusia kaupallisia tietopalveluita ja –tuotteita.

Arkistolaitoksella on hallussaan lähes koko valtiosektorin pysyvästi säilytettävä tietovaranto. Strategiassa keskeisimmäksi asiaksi nousi mahdollisuus hävittää digitoitujen aineistojen alkuperäiset paperiaineistot ilman että niiden oikeudellinen todistusvoimaisuus kärsii. Tällöin ei Mikkeliin vuonna 2018 valmistuvan keskusarkiston rakentamisen jälkeen olisi enää tarvetta uudelle arkistorakentamiselle.

Digitalisaatio edellyttää uudentyyppistä tiedonhallinnan asiantuntijuutta. Arkistolaitos valmistautui vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin uudistamalla organisaatiotaan valtakunnallisesti toimivaksi tiedonhallinnan palveluorganisaatioksi.
 

TUTKIMUKSEN KESKEINEN INFRASTRUKTUURI

Tutkimuksen keskeisenä infrastruktuurina arkistolaitos pyrki tunnistamaan tutkimusprosessin muutoksia ja huomioimaan niiden asettamia vaatimuksia palveluilleen ja toiminnalleen. Yhteistyötä tiivistettiin yliopistosektorin toimijoiden kanssa.

Lapin yliopiston omistama uskontotieteen professori Juha Pentikäisen arkisto talletettiin pysyvästi Saamelaisarkistoon. Valokuvia, asiakirjoja, nauhoitteita ja kirjallisuutta sisältävä arkisto koostuu kokoelmasta etnografista ja uskontotieteellistä tutkimusaineistoa 1960-luvulta 2000-luvulle sekä tätä vanhempaa aineistoa. Paitsi Pentikäisen laaja tutkimusarkisto, myös esimerkiksi Max Jakobsonin ja presidentti Mauno Koiviston yksityisarkistot kiinnostivat runsaasti tutkijoita.
 

TUNNETTUUTTA YHTEISTYÖNÄ

Arkistolaitoksen näyttelytoiminta jatkui edellisvuosien tapaan monipuolisena. Posterinäyttelyt ”Curt von Stedingk – Salonkien suosikki Savon sodassa” sekä ”Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen. Näkökulma: Ranska ja Italia” kiersivät maakunta-arkistoissa.

Vuoden lopulla avattiin Kansallisarkistossa toinen Pro Finlandia -sarjan näyttely, jonka näkökulma oli tällä kertaa maamme itsenäistymispyrkimykset Saksan, Iso-Britannian, Itävallan ja Unkarin suunnilta nähtynä. Samalla julkaistiin samanniminen teos.

Yhteistyö Helsinki Seuran kanssa jatkui syksyn 2015 aikana, kun tuttuun tapaan keskiviikkoiltaisin järjestetyt luennot kokosivat kiinnostuneita Rauhankadun vanhaan tutkijasaliin. Nouse Helsinki - Pääkaupungin rakennushistoriaa arkistoista -luentosarjassa tarkasteltiin Helsingin kasvua rakentamisen kautta.

Jussi Nuorteva
Pääjohtaja, Kansallisarkisto


Generaldirektörens översikt: Arkivverkets år 2015
Director General's Report: The National Archives Service in 2015