Kansallisarkisto luopui v. 2018 Sörnäisten
toimipisteestään (entisen Sota-arkiston tiloista). Aineistojen siirron
yhteydessä kiinnittyi huomio muutamaan kansioon, jotka oli otsikoitu Kultakeräys. Sormukset.
Sisältö yllätti otsikoinnista
huolimatta: kahdessa kansiossa oli suuri määrä toimittamatta jääneitä ns.
rautasormuksia pusseissaan. Jokaisessa pussissa oli kultasormuksensa
luovuttaneen henkilön tietoja: kuitin numero, luovuttajan sukunimi ja etunimet,
osoite sekä merkintä tilalle toivotusta sormuksesta (sileä tai ilmapuolustussormus).
Kolmas kansio sisälsi tyhjiä sormuspusseja etiketteineen.
Nämä
syystä tai toisesta lunastamatta jääneet sormuspussit ovat Talvisodan jälkeisen
Kulta raudaksi -keräyskampanjan jäämistöä. Kultasormukset isänmaalle
-kehotuksen lausui reservin vänrikki Jussi Lappi-Seppälä Helsingin Sanomat
-lehdessä 20.10.1939. Keräystoimikunta perustettiin vasta sodan jälkeen
huhtikuussa 1940 Lotta Svärd -järjestön, Suomen Sosialidemokraattisen
Työläisnaisliiton ja Suomen Ilmapuolustusliiton toimesta.
Keräyskampanjan
tuotto oli mittava: n. 315 000 kultasormusta ja n. 20 000 muuta
kultaesinettä, jotka toimitettiin Suomen Pankin holveihin. Lahjoittaja sai
vastikesormuksen, joko sileän jossa oli ruusu koristeena tai
ilmapuolustussormuksen johon oli kuvattu ilmavoimien tunnus hakaristi sekä
tyylitellyt siivet. Keräysvaroilla oli tarkoitus tukea Suomen ilmapuolustusta.
Keräyksen alkuperäinen tavoite ei toteutunut. Yli 1750 kiloa kultaa tuottaneen kampanjan tulos jäi Suomen Pankin holveihin, kunnes kesällä 1944 kultaesineitä ryhdyttiin Valtioneuvoston päätöksellä siirtämään Ruotsiin. Syksyllä 1945 myytiin 930 kilon kultaerä Ruotsiin. Myyntituloilla rahoitettiin Suomen kipeästi tarvitsemia elintarvikehankintoja.
Keräyksen alkuperäinen tavoite ei toteutunut. Yli 1750 kiloa kultaa tuottaneen kampanjan tulos jäi Suomen Pankin holveihin, kunnes kesällä 1944 kultaesineitä ryhdyttiin Valtioneuvoston päätöksellä siirtämään Ruotsiin. Syksyllä 1945 myytiin 930 kilon kultaerä Ruotsiin. Myyntituloilla rahoitettiin Suomen kipeästi tarvitsemia elintarvikehankintoja.
Keräyskullan
kohtalosta ei sodan aikana voitu uutisoida ja sodan jälkeen kullasta liikkui
monenlaisia huhuja. Valtioneuvoston vuonna 1950 asettama tutkimustoimikunta
totesi kuitenkin hankkeen hoidon asianmukaiseksi.
Toimittamatta
jäänyt aineisto on nähtävissä Kansallisarkistossa (Rauhankatu 17, Helsinki) tiistaista 12.11.2019 lähtien.
Tutkija Pertti Hakala
Kansallisarkisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Viesti ilmestyy näkyviin heti kun ylläpito on ehtinyt tarkastaa sen.