tag:blogger.com,1999:blog-6730479833727800321.post9174476002955049931..comments2023-12-20T19:30:07.467+02:00Comments on Näkökulmia arkistosta: Onks’ matskut netissä?Kansallisarkistohttp://www.blogger.com/profile/08803956330022397543noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-6730479833727800321.post-70627816773828817172011-12-05T12:27:12.671+02:002011-12-05T12:27:12.671+02:00Olen huomannut itsessäni saman, kuin edellinen kom...Olen huomannut itsessäni saman, kuin edellinen kommentoija. Vaikka netti toki on kätevä ja nopea tapa tiedon hankkimiseen, on arkistossa käynti aivan toinen kokemus. Netin ääressä aika käy jotenki helposti tylsäksi ja kaikki parin klikkauksen päässä oleva tieto vaikuttaa jotenkin "liian helpolta" saavuttaa. Toisinaan on mukava nähdä enemmän vaivaa ja lähteä tiedon perään ns. vanhoilla menetelmillä.Susanna Suojanennoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6730479833727800321.post-23181227070124225432011-12-03T21:17:44.373+02:002011-12-03T21:17:44.373+02:00Olenpa sitten aivan eri maata sinun opiskelijoitte...Olenpa sitten aivan eri maata sinun opiskelijoittesi kanssa. Aloitin nyt syksyllä kulttuuriperinnön tutkimuksen opiskelun Turun yliopiston Porin yksikössä, ja jo marraskuussa porhalsin SKS:n kansanrunousarkistoon.<br /><br />Yksi harjoitustöistäni edellytti lisätietouden hakemista porilaisesta lehmästä sekä lehmän ja naisen suhteesta. Lukevana henkilönä päätin lähestyä aihetta kirjallisista lähteistä. Tiesin Maaseudun sivistysliiton ja SKS:n vuonna 2004 järjestämästä Ei auta, sanoi nauta -kirjoituskilvasta. Arkiston luonnikkaat ja auttavaiset asiantuntijat listasivat minulle aineistoista ne kirjoittajat, joiden postiosoite oli Pori. Reilut kaksikymmentä kirjoitusta löytyi.<br />Läpikäytyäni kaikki ne, selvisi, ettei ole Muurikin voittanutta. <br />Myöhemmin harjoitustyössäni kutsuinkin märehtiväistä Hansholman helmeksi. Muurikin emännälle Muurikki oli enemmän kuin yksi lehmä. Se oli kaikki.<br />Muurikin nainen lopetti lehmätarinansa: ”Sitten (Muurikin jälkeen) meille otettiin uusi lehmä, siitä en muista mitään, vaikka se oli meillä kaksi vuotta”.minna karrunoreply@blogger.com