Pojat maailman turuilla

Lehdistössä näyttävästi uutisoitu dokumenttielokuva tamperelaisesta Sara Hildénistä (1905 – 1993) herätti monet taiteen harrastajat pohtimaan nykytaiteen keräilijän ja mesenaatin suhdetta paikalliseen taide-elämään. Tässä jutussa kerrotaan muutamista Turun maakunta-arkistossa säilytettävistä aineistoista, joiden kautta voi lähemmin päästä tutustumaan kirjallisten lähteiden kautta hänen vaikutuspiiriinsä kuuluneiden turkulaisten taiteilijoiden elämään, työhön ja ylipäätään 1960- ja 1970-luvun taiteilijaelämään Turussa. 

Elokuvaan haastateltu, nyt jo edesmennyt taiteilijaprofessori Kauko Lehtinen (1925 – 2012) mainitaan usean, maakunta-arkistossa säilytettävän taiteeseen liittyvän arkiston kuvailutiedoissa. Varsinaissuomalaisena hänen tietojaan on oletettavasti karttunut myös kotipaikkakunnan ja muiden paikallisten viranomaisten arkistoihin kuten arvosanatiedot koulun arkistoon, tiedot Ruusuluntin mökkitorpasta maakuntamuseon inventointikertomukseen ja niin edelleen. Myös paikallinen sanomalehti Turun Sanomat uutisoi tuotteliaan Lehtisen näyttelyistä usein ja innostuneesti.  Aikalaislähteitä ainakin tästä Sara Hildénin ”poikiin” lukeutuvasta taiteilijasta siis riittää, vaikka itse mesenaatti piiloutuikin julkisuudelta melko tarkoin. 

Kauko Lehtistä voidaan pitää yhtenä merkittävimmistä turkulaisista ja samalla myös suomalaisista taiteentekijöistä. Pienimuotoisella pistokokeella selvitettiin millaisia jälkiä arkistoihin on paikallisesta taiteilijasta jäänyt. Esimerkiksi Turun lyseon arkistosta käy ilmi, että nuori taiteilijanalku aloitti opiskelun kyseisessä oppilaitoksessa vuonna 1938, mutta keskeytti opintonsa jo seuraavana vuonna. Sittemmin hän siirtyi Turun piirustuskouluun, jonka arkisto on niin ikään löydettävissä Turun maakunta-arkistosta. Onpa Suomen kuvataidejärjestöjen liiton arkistossakin mainintoja Lehtisen taiteilijan uran alkuvaiheista ja hänen osallistumisestaan näyttelyihin teoksillaan.

Lehtinen tutustui Euroopan matkoillaan avantgardististen ja neoavantgardististen suuntausten taiteellisiin alalajeihin: dadaismiin, surrealismiin ja uusrealismiin sekä näiden päivitettyihin muunnelmiin. Nämä maailmalla tukevan jalansijan saaneet suuntaukset olivat tuolloin kuitenkin Suomessa lähes tuntemattomia käsitteitä. Sen sijaan Lehtisen taiteessa näkyi jo 1950-luvulla esimerkiksi varsin selkeästi Pablo Picasson vaikutus.

Kauko Lehtinen on osa turkulaista taidehistoriaa, joka on elänyt vuorovaikutuksessa ”suuren maailman” taiteentekijöiden ja virtausten kanssa. Vaikka hänen ilmaisutapaansa on luonnehdittu usein surrealistiseksi, se ei kuitenkaan taivu kokonaan suuntauksen muottiin: Lehtisen taide on kiinnittynyt realismin kautta todellisuuteen, arkielämän pieniin yksityiskohtiin – ei niinkään ihmisen piilotajuntaan. Lisää tietoa Kauko Lehtisen ja suomalaisen kuvataiteen vaiheista voi lukea mm. Ulla Huhtamäen väitöskirjasta (2007) http://goo.gl/HNVecQ
 

Suomessa Kauko Lehtisen töitä on merkittävät kokoelmat Ateneumissa http://goo.gl/5F61hW , Turun taidemuseossa ja tietysti Sara Hildénin taidemuseossa Tampereen Särkänniemessä.  
 

”Kun menet Eurooppaan, älä mieti, mitä teet, vaan katso ja nauti!” (Otto Mäkilän neuvo Kauko Lehtiselle)

Maria Patjas, valtionhallinnon harjoittelija,
Anne Wilenius, ylitarkastaja, Turun maakunta-arkisto