Gömt eller glömt: s.k. järnringar i Riksarkivet vilka aldrig nått sina mottagare



Riksarkivet avstod 2018 från sin filial i Sörnäs (vars utrymmen förr tillhört Krigsarkivet). I samband med överföringarna av det material som förvarats där tilldrog sig några arkivboxar med rubriken Kultakeräys. Sormukset. [Guldinsamlingen. Ringarna] uppmärksamhet.

Salattua tai unohdettua: Toimittamatta jääneet ns. rautasormukset Kansallisarkistossa


Kansallisarkisto luopui v. 2018 Sörnäisten toimipisteestään (entisen Sota-arkiston tiloista). Aineistojen siirron yhteydessä kiinnittyi huomio muutamaan kansioon, jotka oli otsikoitu  Kultakeräys. Sormukset.

Katse digitaaliseen pitkäaikaissäilyttämiseen



Tänään 7.11.2019 vietetään kansainvälistä digitaalisen pitkäaikaissäilyttämisen päivää. Teemapäivän taustalla on Digital Preservation Coalition (DPC), joka kannustaa nostamaan esiin luotettavan digitaalisen säilyttämisen merkityksen. Aihe on luonnollisesti tärkeä myös Suomessa.

Digitaalinen pitkäaikaissäilyttäminen on laaja kokonaisuus, jonka hahmottaminen voi olla haastavaa. Se on kuitenkin välttämätöntä, jotta voimme varmistaa kulttuuriperinnön säilymisen digitaalisessa muodossa (digital legacy). Aihetta voidaan lähestyä eri tavoin. Tämä kirjoitus tarjoaa yhden näkökulman kokonaisuuden hahmottamiseksi.

National Digital Stewardship (NDSA) koostuu organisaatioista, joiden yhteisenä intressinä on digitaalisen tiedon säilyttäminen. Tämä kokoonpano julkaisi vuonna 2013 suosituksen digitaalisen pitkäaikaissäilyttämisen tasoista (Levels of Digital Preservation, LoP). Suositus antaa keinoja digitaalisen pitkäaikaissäilyttämisen strategian luomiseen ja tukee organisaatioita ottamaan huomioon pitkäaikaissäilyttämisen eri ulottuvuudet. Suosituksesta julkaistiin vuonna 2019 uusi versio, jossa oltiin huomioitu viiden vuoden aikana saadut palautteet ja kokemukset.


Malli (Levels of Digital Preservation, LoP) korostaa aktiivisia toimia digitaalisen pitkäaikaissäilyttämisen edistämiseksi ja sitä, kuinka toimet leikkaavat läpi organisaation koko toiminnan. Tästä lähtökohdasta on johdettavissa toiminnallisia kysymyksiä, jotka ovat tavallisia myös Kansallisarkiston sähköisen arkistopalvelun siirtoprojekteissa. Tunnetko sisältösi? Mikä aineisto on tarkoitus siirtää arkistoitavaksi? Missä muodossa se on? Kuinka se on kuvailtu ja kuinka kuvailu on dokumentoitu?

Malli perustuu viiteen erilaiseen toiminnan alueeseen (functional area), joita ovat tallentaminen (storage), eheys (integrity), hallinta (control), metadata ja kuvailu sekä tietosisältö (content). Jokaisella toiminnan alueella on mahdollista edetä tietyille toiminnan tasoille. Tasoja on kaikkiaan neljä. Malli tarjoaa myös matriisin, jota voi hyödyntää organisaation itsearvioinnissa.

Ensimmäinen taso lähtee siitä, että tiedostetaan kullakin toiminnan alueella huomioitavat perusasiat. Toinen taso painottaa sisällön suojaamista. Kolmas taso kiinnittää huomiota jatkuvaan seurantaan ja tarkkailuun. Neljäs ja ylin taso tarkoittaa aktiivista ylläpitoa kaikilla toiminnan alueilla. 

Digitaalinen pitkäaikaissäilyttäminen lähtee siitä, että tiedämme ja tunnemme säilytettävän aineiston. Tämä on ensimmäinen askel kohti digitaalista pitkäaikaissäilyttämistä. Mikä on teidän organisaationne tietosisältö?

Teksti: Suunnittelija Katja Suomilammi, Kansallisarkisto


Kansallisarkisto tarjoaa valtionhallinnolle digitaalisen pitkäaikaissäilyttämisen palvelua. Voit lukea lisää sähköisestä arkistopalvelusta kotisivuiltamme. Kansallisen kehitystyön (SAPA) lisäksi Kansallisarkisto osallistuu muun muassa eARK3-hankkeeseen, jonka tulokset ovat saatavilla eArchiving-palvelusta. 


Linnoitustöissä olleiden tiedot selville


Etsitkö tietoja vuosien 1940-1944 aikana linnoitustöissä olleesta miehestä tai naisesta?

Suomessa tehtiin toisen maailmansodan aikana myös linnoitustöitä. Aikalaisetkin tosin totesivat, että linnoittaminen on hieman turhan komea käsite tehdyille töille. Linnoittamista oli niin teiden rakentaminen Itä-Karjalan korpeen kuin lentokenttien kunnostaminenkin.

Time Machine lupaa ratkaisuja kulttuuriperintöalan avainkysymyksiin

Euroopan kulttuuriperintötoimijoita kootaan yhteen

Euroopasta kuului tänään hyviä uutisia: Time Machine FET Flagship –hankeaihion ympärille rakentuvaan Time Machine –organisaatioon (TMO) on ilmoittautunut jo yli 400 kulttuuriperintöalaan eri tavoin sidoksissa olevaa organisaatiota – muistiorganisaatioita, yliopistoja ja muita tutkimuslaitoksia sekä alalla toimivia yrityksiä.

Jäsenmäärän kasvu on ollut voimakasta, sillä vielä keväällä organisaatioita oli 200, Suomesta Kansallisarkiston lisäksi Helsingin yliopisto (HELDIG) ja Aalto-yliopisto. Nyt Suomesta ovat mukana myös Kansalliskirjasto ja Musiikkiarkisto. Lisäksi muutamat muut tahot harkitsevat omaa osallistumistaan.

Time Machine on muutenkin kiinnostavassa vaiheessa: se on yhtenä kuudesta finalistista kilpailemassa EU:n uuden ja nousevan teknologian rahoitukseen kohdennettavasta miljardin euron rahoituspotista. Alkuaan hankkeita oli mukana 30. Kun komissio viime vuoden lopulla pisteytti jäljellä olevat kilpailijat, sijoittui Time Machine joukossa ensimmäiseksi. Ensi vuoden jälkipuolella se käy läpi finalistien lopulliset hankehakemukset ja päättää miljardin euron potin jakamistavasta. Mikäli Time Machine on rahoituksen saajien joukossa, alkaisi noin 10 vuoden pituiseksi kaavailtu projekti vuonna 2021.

Time Machine -hankeaihio katsoo sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen:
historian aineistot halutaan digitaalisiksi ja tekoälypohjaisten sovellusten piiriin.
Kuva: Time Machine Organisation
Hankeaihion sisältö

Miksi Time Machine sitten on niin kiinnostava? Siksi, että toteutuessaan projekti lupaa ratkaista aikamme suurimmat kysymykset, joita on pyritty eri tavoin ratkaisemaan jo yli vuosikymmenen ajan.

Ensinnäkin Time Machine aikoo kehittää huomattavan nopean vanhojen aineistojen digitointiratkaisun, jolla Euroopan arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa säilytettävät historian aineistot voidaan saattaa laajassa mitassa digitaaliseen muotoon. Tämän tavoitteen toteutuminen olisi suurta, sillä esimerkiksi Suomessa Kansallisarkisto on digitoinut aineistojaan kaikin keinoin jo 15 vuoden ajan melkeinpä Euroopan ennätysvauhtia, mutta digitointiaste on edelleen noin 5 prosentin tuntumassa. Meidän ikäpolvellemme luontevasti sopiva tehtävä digitoinnin suorittamisesta uhkaakin nykyteknologialla paisua ylisukupolviseksi urakaksi.

Toiseksi Time Machine pyrkii kehittämään pitkäaikaisratkaisun massadigitoinnilla tuotettavan menneisyyden big datan säilyttämiseen. Sen yhteydessä on puhuttu synteettisen DNA:n hyödyntämisestä. Se vaikuttaa lupaavalta, sillä DNA:n pitkäaikaissäilymisen edellytykset tunnetaan, minkä lisäksi myös tulevat sukupolvet pystynevät lukemaan DNA:ta riippumatta siitä, mihin suuntaan tekninen kehitys etenee.

Kolmas Time Machinen tavoite on luoda ratkaisuja ja palveluita, joilla kansalaiset, tutkijat ja muut käyttäjäryhmät voivat päästä tuotettavan digitaalisen kulttuuriperintömme ääreen ja hyödyntää yhteistä dataa aivan uusilla tavoilla. Tavoitteena on siis ensiluokkainen tekoälytuote, jonka avulla voidaan esimerkiksi etsiä ja yhdistellä kulttuuriperintöaineistoihin sisältyviä tietoja uudella tavalla.

Merkittävää hankeaihiossa on myös alussa mainittu Time Machine –organisaatio (TMO). Verkoston toiminnan on määrä jatkua, vaikkei itse projekti lopulta toteutuisikaan. TMO tarjoaa tulevina vuosina jäsenilleen kumppanuuksia sekä kansallisella että Euroopan tasolla. Jäsenyys verkostossa on toistaiseksi maksuton, mutta jatkossa jäsenyydestä peritään 0-2000 euron vuotuinen maksu. Maksu perustuu valittuun jäsenyysluokkaan, eikä esimerkiksi organisaation kokoon.

Suomen rooli hankkeessa

Suomella on mahdollisesti toteutuvassa hankkeessa paitsi paljon saatavaa, myös paljon annettavaa. Meillä on runsaasti osaamista esimerkiksi digitoinnissa, metatietotyössä ja käyttöliittymäsuunnittelussa. Myös tekoälyosaamiseen on satsattu Suomessa paljon. Kansallisarkiston kannalta miellyttävää on, että projektiaihion eri tasoilla toimii lukuisia henkilöitä ja organisaatioita, joiden kanssa olemme jo vuosia olleet toimivassa ja jatkuvassa yhteistyössä. Työskentely vanhojen tuttujen kanssa voi vauhdittaa Suomen tavoitteita hankkeessa.

Yhdessä voimme olla kokoamme suurempia – tule mukaan!

Allekirjoittanut on saanut tehtäväksi toimia Time Machinen kansallisena yhteyshenkilönä. Kiitos luottamuksesta eurooppalaisille kollegoille! Ensimmäisenä toiveenani tehtävässä on, että kaikki kulttuuriperintöalalla toimivat tai hankkeen tavoitteista muuten kiinnostuneet organisaatiot muodostaisivat pikimmiten kantansa hankesuunnitteluun osallistumiseen.

Yhdessä voimme olla kokoamme suurempia. Osallistumisen ensimmäinen askel on rekisteröityminen TMO:n jäseneksi. Se tehdään englanninkielisellä verkkolomakkeella. Syksyllä on tarkoituksena järjestää tapaaminen suomalaisten TMO-jäsenten kesken ja sopia yhteistoiminnan muodoista siitä eteenpäin.

Minuun voi olla yhteydessä hankeaihioon liittyvissä mieltä askarruttavissa kysymyksissä. Tervetuloa mukaan kaikki asiasta kiinnostuneet! Katsotaan yhdessä tämä kortti ja se, miten voimme osaltamme edistää hankkeen tärkeitä tavoitteita.

Tomi Ahoranta
kehittämispäällikkö, Time Machine –hankkeen kansallinen yhteyshenkilö
Kansallisarkisto
tomi.ahoranta@arkisto.fi
p. 0295 33 7004