Vireä kahdeksankymppinen OMA juhli merkkipäiväänsä perhepiirissä


Oulun maakunta-arkiston virallinen 80-vuotissyntymäpäivä ajoittui tammikuun puoliväliin, mutta juhlia vietettiin kevään korvalla maaliskuussa. Juhlaan 22.3.2012 ja seuraavana päivänä pidettyyn juhlaseminaariin kokoontui runsaasti sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden edustajia sekä entisiä työntekijöitä ja tutkijasalista tuttuja.

Juhlassa kuultiin tervehdykset asiankuuluvien kehujen ja kiitosten kera niin Helsingin suunnalta kuin paikallisesti. Maakunta-arkiston johtaja johdatti omassa puheenvuorossaan kuulijat Oulun maakunta-arkiston toimintavuosikymmenten läpi ja kertoi tiukoista paikoista ja käännekohdista. Mukaan mahtui myös sattumuksia vuosien varrelta, jotka naurattivat kuulijoita.

Juhlan yhteydessä avattiin saamelaisista kertova asiakirjanäyttely ”Aslak”. Näyttelyssä esitellään maakunta-arkiston pohjoisinta osaa koskevaa aineistoa ja samalla kunnioitetaan lähes 40 vuotta Oulun maakunta-arkiston hoitajana toimineen Aslak Outakosken työtä.

Juhlaseminaari Oulun maakunta-arkisto ja pohjoisen Suomen historiantutkimus järjestettiin 23.3.2012. Seminaarin puheenjohtajana toimi professori Jouko Vahtola. Seminaarin alustajat peilasivat omien tutkimusalueidensa kautta Oulun maakunta-arkiston ja erityisesti sen säilyttämien aineistojen merkitystä puolen Suomen historiantutkimukselle.

FT Ritva Kylli kertoi maakunta-aatteen ja maakuntaidentiteetin merkityksestä Oulun maakunta-arkiston perustamisvaiheessa. Vanhan kirjasto- ja museotalon, puu-Ainolan, tulipalo vuonna 1929 antoi lisää puhtia maakunnan miesten ponnisteluille maakunta-arkiston saamiseksi Ouluun. Arkistoaineiston kokoaminen yhteen paikkaan tutkijoiden saataville loi perustaa pohjoisen Suomen maakuntahistoriahankkeille ja yleensä maakunnan asukkaiden historiatietoisuudelle.

FT Matti Enbuske käsitteli alustuksessaan puolestaan Lapin historian tutkimuksen eri vaiheita ja asiakirjallisen muistin tarvetta. Enbuske painotti arkistoaineiston merkitystä keinona pureutua historiallisiin ilmiöihin monipuolisesti ja ”lahjomattomasti”, vailla tradition painolastia.

Professori Hannu Mustakallio nosti esille Oulun maakunta-arkistossa säilytettävän Laestadiana-kokoelman keskeisenä tutkimuksen lähdeaineistona. Sen rinnalla merkittävät yksityisarkistot, kuten piispa Martti Simojoen arkisto sekä Oulun tuomiokapitulin arkisto muodostavat perustan kirkkohistorian tutkimukselle. Mustakallio osoitti kuulijoille, että tuomiokapitulin arkisto on mielenkiintoinen lähdeaineisto myös muulle tutkimukselle kertomalla ”taivaan valtakunnan tabelleista” ja niiden sisällöstä.

Dosentti Tytti Isohookana-Asunmaa toi esille yksityisarkistojen merkityksen muodostettaessa kuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta. Yksityisarkistot valottavat menneisyyttä läheltä, arjesta ja tunteen tasolta. Yhdistysten arkistot kertovat muustakin kuin yhdistyksen omasta toiminnasta, esimerkiksi poliittisen ilmapiirin kehityksestä tai tapakulttuuriin muutoksesta. Muistelmat tai elämäkerrat eivät korvaa autenttisen materiaalin käyttöä. Tutkija voi tulkita samaa lähdettä eri tavalla päästyään tekemään lähdekritiikkiä ja tutkimaan lähteen syntyaikaa.

Isohookana-Asunmaa tiivisti arkiston merkityksen seuraavasti: ”Arkisto – paikka, jossa moni haluaisi viettää koko elämänsä, paikka, jossa hiljaisuus on rakastettava, paikka, jossa koskaan ei voi tuntea oloaan yksinäiseksi, paikka, joka saa posket punastumaan.”

Seuraavalle vuosikymmenelle siirtyneen Oulun maakunta-arkiston henkilökunta toivottaa uudet ja entiset asiakkaat tutustumaan pohjoisen Suomen menneisyyteen, ensi käden lähteiden kautta!

Oulun maakunta-arkiston 80-vuotisjuhlaseminaarin alustuksia käsitellään laajemmin kesäkuun alussa ilmestyvässä Akti-lehdessä.

Ylitarkastaja Satu Kantola
Oulun maakunta-arkisto

Kesää odotellessa – kuulumisia Mikkelistä


Hiljaisen alkuvuoden jälkeen odottelemme, josko kesän myötä Mikkelin maakunta-arkiston tutkijasalin ovi kävisi vilkkaammin. Etelä-Savo kuuluu suosituimpiin mökkimaakuntiin, joten kesällä kävijöitä riittää yleensä myös maakunta-arkistoon – usein ulkomaita myöten.

Jos aikoo kesäreissulla poiketa Mikkeliin tutkimaan vaikkapa Karjalan 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja, niin muistattehan, että käyttölupamenettely uudistui vuoden 2011 syksyllä. Käyttölupa kirkonkirjoihin kannattaa hankkia ennakkoon – lomakkeet ja käyttölupamenettelyn ohjeistus löytyy arkistolaitoksen kotisivulta. Maakunta-arkiston Katiha-koneilla karjalaisten sukujuurien löytäminen saattaa sujua nopeammin ja tämän Karjala-tietokantasäätiön ylläpitämän tietokannan käyttölupakin järjestyy saman tien paikan päällä. Koneita on rajallinen määrä, joten pitkämatkalaisten on hyvä varata laite ennakkoon tutkijasalin päivystäjältä.

Huhtikuussa Mikkelissä viriteltiin tutkijasalin atk-yhteyksiä. Remontti ei sujunut ongelmitta, sillä ensimmäisenä sovittuna ajankohtana päivämäärä oli jäänyt kertomatta itse asennustyön tekijöille. Kieltämättä hieman harmitti, kun olimme varoitelleet asiakkaita mahdollisista meluhaitoista ja moni lykkäsi tuloaan. Ja salissa ei sitten tapahtunut yhtikäs mitään. No, huhtikuun lopussa asennustyö saatiin sitten tehtyä ja tässä toukokuun aikana Digitaaliarkiston asiakaspäätteet siirtyvät asiakirjasalista mikrofilmisalin puolelle. Tutkijasali on suljettu keskiviikkona 23.5., joten silloin ei kannata tulla katsomaan, joko koneet muuttaneet paikkaa.

Astia-verkkopalvelun testauksen kakkosvaihe on käynnissä. Toistaiseksi Mikkelin maakunta-arkiston asiakkaat eivät oikein ole innostuneet tilaamaan sukuselvitystä saati jäljennöstä perukirjasta tai lainhuudosta palvelun kautta.  Myöskään asiakirjatilauksia tutkijasaliin ei tällä kertaa ole vielä kuulunut. Testaus jatkuu 18.5. asti, joten ei muuta kuin rohkeasti Astialle, jotta saamme kokemuksia palvelun käytöstä.

Anne Hänninen
Ylitarkastaja, Mikkelin maakunta-arkisto


Viime vuosien uudet aineistot Vaasan maakunta-arkistoon


Arkistolaitoksen palvelujen käyttäjiä kiinnostanee tietää, mitä uusia arkistoja on vastaanotettu arkistolaitokseen viime vuosina.  Tässä kirjoituksessa nostan lyhyesti esiin, mitä uusia aineistoja Vaasan maakunta-arkisto on vastaanottanut kolmen viimeisen vuoden aikana.  Kaikkiaan olemme vastaanottaneet tänä aikana yli 1200 hyllymetriä asiakirjoja.  Valtaosa aineistosta on tietenkin viranomaisarkistoja, mutta kiitettävän paljon myös erilaisia yksityisarkistoja lahjoituksina ja talletuksina.
 
Viranomaisarkistoista on ennen kaikkea mainittava arkistopiirimme käräjäoikeuksien edeltäjien, tuomiokuntien ja raastuvanoikeuksien, kiinteistöjen kirjaamisasiakirjojen luovutus vuoteen 1993 asti maakunta-arkistolle.  Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä lainhuudatus- ja kiinnitysasioiden pöytäkirjoja pääosin 1960-luvulta vuoteen 1993 Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liittojen kattamalta alueelta.   Vastaavat asiakirjat aikaisemmalta ajalta ovat jo aiemmin olleet maakunta-arkistossa.  Tästä aineistosta ennen muuta lainhuudatusasiain pöytäkirjat ovat olleet kysyttyjä.  Pohjatiedot lainhuudon ja sen liitteenä olevan kauppakirjan löytämiseksi saadaan yleensä Pohjanmaan maanmittaustoimistosta.  Luovutukset olivat osa arkistolaitoksen, oikeusministeriön ja maanmittauslaitoksen yhteistä KIRSI-projektia, joka liittyi käräjäoikeusuudistukseen.  Myös toinen laajahko vastaanotettu viranomaisaineisto, kaupanvahvistajien arkistot liittyivät tähän projektiin.  Vuoden 2009 loppuun mennessä toimintansa lopettaneiden kaupanvahvistajien päiväkirjat päätettiin luovuttaa arkistolaitokseen.  Merkittävä osa oman arkistopiirimme kaupanvahvistajien aineistosta on jo siirretty maakunta-arkistoon.  Tähän aineistoon saattaa siis sisältyä hyvinkin uutta aineistoa (päiväkirjat, kauppakirjat). 

Olemme vastaanottaneet myös useiden kihlakuntien henkikirjoittajien arkistojen täydennyksiä (henkikirjat 1960-luvulta pääsääntöisesti vuoteen 1989).  Edellä mainittujen lisäksi maakunta-arkistoon on siirretty useita verottajan (Keski-Pohjanmaalta, 1960-luku), tie- ja vesirakennuspiirien (Vaasan ja Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiirit, 1980-luvun loppuun) ja oppilaitosten (Vaasan hotelli- ja ravintolaoppilaitos, Kauhajoen maatalousoppilaitos, Vaasan kesäyliopisto) arkistoja.

Yksityisarkistoista voi ottaa esiin sotiin liittyvät veteraanien yhdistysarkistot, joita on ilahdutettavan paljon vastaanotettu viime vuosina.  Sekä Etelä-Pohjanmaan että Vaasan sotaveteraanipiirit ovat luovuttaneet arkistonsa, samoin Etelä-Pohjanmaan veteraaniyhdistykset, naisjaostot sekä Vaasan Rintama- ja sotaveteraanit ry:n naisjaosto.  Lisäksi olemme vastaanottaneet Vapaussoturien Huoltosäätiön Etelä-Pohjanmaan piirin ja Vapaussodan ja itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistyksen arkistot.   Sotaan liittyvä aineisto on V.S.K  1918 ry:n suojeluskunnan toveriseuran arkisto.  Taimi ja Eero Kouhin perhearkiston kirjeenvaihto toisen maailmansodan ajalta tarjoaa mahdollisuuksia sodan ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen tutkimiseen mikrohistorian tasolla. 

Kylä- ja taloarkistoista voi mainita erikseen Vähänkyrön Merikaarron ja Vähänkyrön Ojaniemen kyläarkistot.  Asiakirjat ajoittuvat 1700-luvulta 1900-luvulle. Taloarkistojen poikkeuksellisen suuri määrä (yli 500) maakunta-arkistossamme osoittaa kiinnostusta paikallishistorian lähteiden säilymisen turvaamiseen alueellamme.  Muista kuin jo aiemmin mainituista yhdistysarkistojen luovutuksista/talletuksista voi mainita mm. Vaasan Ooppera –Opera Alueooppera ry:n, Finlands Röda Kors Svenska Österbottens distrikt –piirin, Vaasan Uimaseura ry:n ja Vaasan rakennusmestariyhdistys ry:n arkistot.  Uusista sukuarkistoista mainittakoon vaasalaisten Jokipii- ja von Willebrandin –suvun aineistot.   Yksityishenkilöiden aineistoista nostettakoon esiin Vaasan hovioikeuden entisten presidenttien Paavo Alkion ja Erkki Rintalan sekä Vaasan entisen kaupunginarkkitehdin Asko Halmeen arkistot.  Viimeksi mainittu sisältää Halmeen arkkitehtonista ja kuvataiteellista elämäntyötä esitteleviä asiakirjoja.

Jussi Jääskeläinen
Ylitarkastaja, Vaasan Maakunta-arkisto