Miespolvet vaipuvat unholaan?



Joulu ja arkistot, onko niillä jotain yhteistä? Kuluneen fraasin sanoin kaikki liittyy kaikkeen, mutta tiettyä sielunyhteyttä käsillä olevissa pyhissä ja arkistojen maailmassa voidaan nähdä. Arkistojen tehtävä on säilyttää tietoa menneestä, toimia ympäröivän yhteiskunnan ja kulttuurin muistina. Säilyttämämme asiakirjalliset muistijäljet auttavat meitä kiinnittymään menneiden sukupolvien ketjuun ja vahvistavat näin identiteettiämme osana suurempaa kokonaisuutta. 

Myös joulun viettoon kuuluu tietty menneeseen ja aiempiin sukupolviin identifioitumisen henki. Juhlapyhät ovat perinteiden vaalimisen kulta-aikaa. Monessa perheessä näinä päivinä todetaan, että se-ja-se joulukoriste, -ruoka tai -laulu on lähes pakollinen juhlan onnistumiselle, sillä se on aina kuulunut jouluun, ikimuistoisista ajoista lähtien. Menneeseen tarkemmin perehtymällä huomataan, että perinteilläkin on syntyhetkensä ja elämänkaarensa, mutta asian pihvi ei tietystikään ole minkään yksittäisen perinteen säilyminen isältä pojalle, vaan perinteikkyyden idean vaaliminen. Näin vahvistetaan yhteenkuuluvuutta paitsi läsnä olevien kesken, myös meitä edeltäneisiin sukupolviin. Jouluna ajatukset usein siirretään myös tietoisesti menneeseen: vieraillaan haudoilla ja muistellaan kulunutta vuotta. Toki luomme myös uusia perinteitä ja niin tehdessämme meillä on luultavasti hiljaisena toiveena, että niitä kunnioittavat meidän jälkeemme tulevat sukupolvet.

Omat ajatukseni menneeseen joulunviettoon siirsi hiljattain käsiini saama arkiston aarre: Hilma-isomummoni murrehaastattelunauhoite. Tällä Kotimaisten kielten keskuksen nauhoitearkistossa säilytettävällä äänitteellä mummo kertoilee maaseudun vuodenkierrosta ja siihen liittyvistä töistä 1900-luvun alun Etelä-Karjalassa. Sattumalta haastattelu alkaa tarinoinnista joulun vietosta. Lämmin läikähdys kävi mielessäni, kun kuulin Hilman, joka oli vanhin tuntemani sukulainen ja siten keskeinen linkki omassa kiinnittymisessäni sukupolvien ketjuun, muistavan oman lapsuuteensa joulun valmistelujen ja perinteiden tarkkaa järjestystä. Perinteet ovat omassa perheessänikin monella tapaa muuttuneet isomummon ajoista ja yhtenä luonnollisena selityksenä on hyvin erilainen elinympäristö. Kaupunkitupani lattialle en levitä sadonkorjuun päättymisestä muistuttavia olkia tai heitä ohria linnuille, että nämä pysyisivät pellolta poissa tulevana satokautena (talipallon parvekkeen kaiteeseen saatan toki kiinnittää). Aion kuitenkin Hilman tapaan nauttia joulupöydän herkuista, levähtää hetken vuoden töiden jäljiltä ja omistaa ajatuksen tai kaksi esi-isien ja -äitien muistolle.

Perinteikästä Joulua ja arkistolöytöjen täyttämää Uutta Vuotta!

Mikko Nykänen
tutkija, Vaasan maakunta-arkisto

Vuodenvaihteen kuulumisia Mikkelistä

Vuosi 2013 alkaa olla mennyttä ja paljon on ehtinyt tapahtua tänäkin vuonna.

Kesällä vaihtuivat arkistolaitoksen puhelinnumerot ja myös Mikkelin maakunta-arkiston väki sai käyttöönsä kännykät. Muutoksessa on omat hyvät ja huonot puolensa. Toisaalta kaikki ovat nyt paremmin tavoitettavissa, mutta varjopuolena on ollut puhelujen heikko kuuluvuus. Eli jos olette ihmetellyt, miksi puheluunne vastannut maakunta-arkistolainen kysyy nimeänne ties kuinka monetta kertaa uudelleen, niin hän vain yrittää varmistaa, että on linjan huminalta todella kuullut nimen oikein.

Vuoden aikana Mikkelistä on jälleen lähtenyt maailmalle tuhansia selvityksiä ja asiakirjajäljennöksiä. Laskujen perään aina silloin tällöin kysellään, koska ne eivät enää tule itse selvityksen tai jäljennöksen mukana. Lasku lähetetään erikseen, joten odotelkaa kärsivällisesti.

Vaikka tutkijasalin ovi ei enää käy takavuosien tahtiin, niin asiakirjoja on tuotu tutkittavaksi maakunta-arkiston lukusaliin tänä vuonna ennätysmäärä. Mikrofilmien käyttö on sen sijaan hiljentynyt niin paljon, että lukulaitteiden ennakkovarauksista luovutaan maakunta-arkistossa kokonaan ensi vuonna. Digitaaliarkiston ja Karjala-tietokannan (Katiha) koneilla varausjärjestelmä vielä säilytetään.

Yhä useamman Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävän yksityisarkiston asiakirjat voi nyt tilata tutkijasaliin Astian kautta, sillä esimerkiksi yhdistysten arkistoja on tänä vuonna järjestetty urakalla. Suur-Savon Nuorisoseurojen Liiton arkistosta selvisi mm. miten Suur-Savon nuoriso kunnioitti vuonna 1955 Sprengtportenia pukeutuen kuvassa näkyviin kustaviaanisen ajan asuihin.

Seurapiirielämää Savon sydämessä. Suur-Savon Nuorisoseurojen Liitto r.y:n arkisto. Ug Sotahistoriallisen näytelmän pukujen piirustukset 1955. MMA.
Ensi vuonna Mikkelin maakunta-arkiston palveluajat muuttuvat sikäli, että tutkijasali ja puhelinpalvelu avautuvat vasta kello 9. Tiistaisin olemme talvikaudella auki klo 18 asti, mutta muulloin suljetaan kello 16. Ajantasaiset tiedot aukioloajoista löytyvät aina arkistolaitoksen kotisivulta.

Mikkelin maakunta-arkisto tutuksi -kurssi veti luentosalin tänä vuonna kahteen otteeseen täyteen. Samantyyppistä käyttäjäkoulutusta on luvassa myös ensi vuonna, mutta ainoastaan syksyllä. Keväällä meitä voi käydä tapaamassa Savonlinnan sukututkimuspäivien näyttelyosastolla.

Vuonna 2014 Mikkelin maakunta-arkisto viettää myös 80-vuotispäiviään ja juhlavuoden tapahtumista kuulette sitten enemmän ensi vuonna.

Anne Hänninen
Ylitarkastaja, Mikkelin maakunta-arkisto