2.5.2014

Arkisto marssii eteenpäin

Kansallisarkistossa ja koko arkistolaitoksessakin on käynnissä voimakas eteenpäin menon vuosi. Uusilla tekniikoilla niin verkossa kuin sen ulkopuolellakin näyttäisi olevan paljon annettavana myös arkistoille.

Ensinnäkin digitoinnin näkymät ovat tällä hetkellä erittäin lupaavat: viime vuonna Kansallisarkistossa digitoitiin yhteensä noin viisi miljoonaa asiakirjasivua. Määrä on huima kun muistaa, että ensimmäisen miljoonan asiakirjasivun digitointiin kului aikaa suunnilleen neljä vuotta. Laitteet ja menetelmät ovat vuosien saatossa kehittyneet. Digitaaliarkiston päivittäin karttuva sisältö kattaa jo suuren osan erityisesti sukuhistoriastaan kiinnostuneiden kansalaisten perusaineistosta.

Olemme ottamassa ensimmäisiä askeleita myös avoimen datan alalla. Täksi vuodeksi sovittuna tavoitteena on, että vuoden loppuun mennessä kolmen keskeisen tutkimustietokantamme (Suomen sotasurmat 1914-1922, Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet ja Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939-1955) sisällöt ovat avoimesti saatavilla. Niiden avaamisen yhteydessä pyrimme muodostamaan rutiinin, jolla datan avaamista voitaisiin jatkaa myös muiden sähköisten aineistojen osalta.

Datan avaamisella tavoittelemme oikeastaan kahdenlaisia hyötyjä. Yhtäältä tietokantojen käyttäjät voivat tuottaa tietokantojen sisällöstä tarpeisiinsa sopivia otantoja ilman nykyisten käyttöliittymien rajoitteita. Toisaalta pyrimme luomaan edellytyksiä aineistoihimme kiinnittyville sovelluksille, joita nykyisin on olemassa valitettavan vähän, vaikka teknisiä edellytyksiä niille onkin ollut olemassa –ainakin periaatteessa – jo noin vuosikymmenen ajan. Olisi hienoa, jos tätä kautta aukeaisi mahdollisuuksia esim. tietokantojen tiedon ja paikkatietojen yhdistämiselle (tästä on jo ainakin yksi arkistosta riippumattomasti toteutettu esimerkki olemassa) tai vaikkapa tietokantojen sisältöjen ja erilaisten verkossa olevien henkilömatrikkelien linkittymiseen toisiinsa.

Kolmas sektori, jolla tällä hetkellä olemme menossa voimakkaasti eteenpäin on koululaisille suunnattu palvelutarjonta. Tähän mennessä olemme huomioineet koululaisia etenkin ryhmäesittelyjä tarjoamalla mutta nyt pyrimme kehittämään myös mahdollisimman hyödyllisiä ja kiinnostavia verkko-oppimisen välineitä.

Ensimmäiset kokeilut uuden materiaalin tuottamiseksi ovat jo käynnissä, kun tähän saakka Vaasan seudulla fyysisessä muodossa saatavilla olleesta Amerikan-siirtolaisuuden historiaan perehdyttävästä arkistosalkusta on kehitteillä verkkoversio. Arkistosalkku valottaa paitsi siirtolaisuutta ilmiönä myös siihen liittyvää runsasta lähdeaineistoa. Arkistona meille on tärkeää viestiä, että täällä on jokaiselle jotakin omaan sukuun tai kotiseutuun liittyvää kiinnostavaa tietoa. Sen lisäksi tietenkin, että saatavilla on inhimillisesti ajatellen rajaton määrä muutakin Suomen historian eri vaiheissa syntynyttä aineistoa.

Alan uskoa, että arkistoihin, museoihin ja kirjastoihin tallentuneen tiedon auttaminen ulos rakennuksista suurimittaisempaan käyttöön ja osaksi ihmisten elämää tulee olemaan muistiorganisaatioissa nyt työskentelevän ikäpolven keskeisin elämäntyö. Kun asenne ja resurssit ovat kunnossa, voimme saavuttaa sen mistä edelliset sukupolvet ovat voineet vain haaveilla.

Tomi Ahoranta
Kehittämispäällikkö, Kansallisarkisto

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Viesti ilmestyy näkyviin heti kun ylläpito on ehtinyt tarkastaa sen.