Perinteitä kunnioittaen

Arkistolaitos juhlii ensi vuonna 200-vuotista historiaansa. Turussa toimineeseen hallituskonseljiin päätettiin keisarillisella reskriptillä 13.11.1816 palkata arkistonhoitaja. Arkisto sijaitsi kahdessa huoneessa Akatemiatalossa, joka oli valmistunut kokonaisuudessaan edellisenä vuonna ja vihittiin käyttöön vasta 1817. Tällä hetkellä Akatemiatalossa, jonka pitkäaikaisin käyttäjä on ollut Turun hovioikeus, on käynnissä sen historian suurin peruskorjaushanke. Peruskorjaus valmistuu vuoden 2017 syksyllä, jolloin hovioikeus pääsee muuttamaan takaisin taloon. Ehkä olisi perusteltua kiinnittää muistolaatta talon seinään kertomaan sen merkityksestä Suomen arkistolaitoksenkin historiassa.

Nykyisen arkistolaitoksen muuttuminen uudeksi Kansallisarkistoksi juhlavuoden aikana alkaa näyttää yhä todennäköisemmältä. Aikataulu riippuu organisaatiota säätelevän lain Kansallisarkistosta voimaantulon ajankohdasta. Sen myötä nykyinen piirihallintomalli ja maakunta-arkistot siirtyvät historiaan. Uuden organisaation valmistelut nykyisen Kansallisarkiston organisaation pohjalta ovat täydessä käynnissä. Kansallisarkistolla olisi toimipaikka Helsingissä, Saamelaisarkisto Inarissa ja maakunta-arkistoista tulisi Kansallisarkiston toimipaikkoja paikkakunnillaan. Tällä hetkellä muutos näyttäytyy hyvin positiivisena, työpaikat säilyvät ja useimpien kohdalla tehtävänkuvan muutokset ovat pienehköjä. Toimintamme suurin muutos, eli digitalisaatio, on jatkunut jo pitkään ja vahvistuu entisestään, ja siihen verrattuna organisaation muuttaminen on pieni harjoitus.

Hektinen valmistelu kohti tulevaisuutta ei juuri anna tilaa jäädä pohtimaan mennyttä, sitä mikä on ollut ja kohta loppuu nykymuodossaan. ”Clousaamaan” projekti nimeltä maakunta-arkistot. Niiden historiaa ja perinteitä on viime vuosina jonkin verran koottu ja käsitelty esim. 70-, 75- ja 80-juhlintojen yhteydessä. Maakunta-arkistojen virka-arkistot on käytännössä päätetty, sillä erilaiset arkistolaitoksen ja valtionhallinnon yhteiset järjestelmät ovat ne korvanneet. Turun maakunta-arkiston virka-arkistoa on kuitenkin yhdeltä osin pyritty kartuttamaan: valokuvia on hankittu ja kopioitu ja niiden kuvailutietoja on täydennetty. Tässä maakunta-arkiston eläkeläisten vapaaehtoinen työpanos on ollut merkittävä. Kiitos siitä heille.

 

Turun maakunta-arkisto on ainoa arkistolaitoksen yksiköistä, joka on toiminut samassa rakennuksessa alusta alkaen eli vuodesta 1932. Maakunta-arkisto on turkulaisessa katukuvassa vakiintunut näky, mutta sen toiminta ei ehkä ole kovin hyvin tunnettu. Sekoittaminen maakuntamuseoon oli aiemmin yleistä, koska museolla ei ollut yhtä tiettyä museoksi miellettyä rakennusta vaan se toimi useissa eri kiinteistöissä eri puolilla kaupunkia. Nimen muuttaminen Turun museokeskukseksi on vähentänyt väärinymmärryksiä.

 

Millä nimellä tämä arvokas rakennus jatkossa tunnetaan? Voisiko se olla Maakunta-arkiston talo vai yksinkertaisesti Maakunta-arkisto? Jälkimmäistä tukee pääoven yläpuolelle 83 vuotta sitten valettu teksti. Julkisivu on tarkoitus korjata ja maalata ensi vuonna, sen jälkeen voisi olla ajankohtaista kiinnittää katutasoon muistolaatta: ”Maakunta-arkisto, 1932. Turun maakunta-arkisto toimi tässä rakennuksessa vuosina 1932-2016”. Oven sähköiseen info-tauluun sen sijaan ilmestyy teksti ”Kansallisarkisto - Turun toimipaikka” samana päivänä kun laki Kansallisarkistosta astuu voimaan.

Vanha talo ottaa perinteet huomaansa, säilyttää ne myös kaupunkitilassa ja kantaa ne tuleville sukupolville. Samalla se tarjoaa tilat uudelle tulevaisuuteen kurkottavalle organisaatiolle. Perinteitä kunnioittaen.

Veli-Matti Pussinen, maakunta-arkiston johtaja

Turun maakunta-arkisto