Salattua tai unohdettua: Toimittamatta jääneet ns. rautasormukset Kansallisarkistossa

Kansallisarkisto luopui v. 2018 Sörnäisten toimipisteestään (entisen Sota-arkiston tiloista). Aineistojen siirron yhteydessä kiinnittyi huomio muutamaan kansioon, jotka oli otsikoitu  Kultakeräys. Sormukset.

Sisältö yllätti otsikoinnista huolimatta: kahdessa kansiossa oli suuri määrä toimittamatta jääneitä ns. rautasormuksia pusseissaan. Jokaisessa pussissa oli kultasormuksensa luovuttaneen henkilön tietoja: kuitin numero, luovuttajan sukunimi ja etunimet, osoite sekä merkintä tilalle toivotusta sormuksesta (sileä tai ilmapuolustussormus). Kolmas kansio sisälsi tyhjiä sormuspusseja etiketteineen.

Nämä syystä tai toisesta lunastamatta jääneet sormuspussit ovat Talvisodan jälkeisen Kulta raudaksi -keräyskampanjan jäämistöä. Kultasormukset isänmaalle -kehotuksen lausui reservin vänrikki Jussi Lappi-Seppälä Helsingin Sanomat -lehdessä 20.10.1939. Keräystoimikunta perustettiin vasta sodan jälkeen huhtikuussa 1940 Lotta Svärd -järjestön, Suomen Sosialidemokraattisen Työläisnaisliiton ja Suomen Ilmapuolustusliiton toimesta.

Keräyskampanjan tuotto oli mittava: n. 315 000 kultasormusta ja n. 20 000 muuta kultaesinettä, jotka toimitettiin Suomen Pankin holveihin. Lahjoittaja sai vastikesormuksen, joko sileän jossa oli ruusu koristeena tai ilmapuolustussormuksen johon oli kuvattu ilmavoimien tunnus hakaristi sekä tyylitellyt siivet. Keräysvaroilla oli tarkoitus tukea Suomen ilmapuolustusta.

Keräyksen alkuperäinen tavoite ei toteutunut. Yli 1750 kiloa kultaa tuottaneen kampanjan tulos jäi Suomen Pankin holveihin, kunnes kesällä 1944 kultaesineitä ryhdyttiin Valtioneuvoston päätöksellä siirtämään Ruotsiin. Syksyllä 1945 myytiin 930 kilon kultaerä Ruotsiin. Myyntituloilla rahoitettiin Suomen kipeästi tarvitsemia elintarvikehankintoja.

Keräyskullan kohtalosta ei sodan aikana voitu uutisoida ja sodan jälkeen kullasta liikkui monenlaisia huhuja. Valtioneuvoston vuonna 1950 asettama tutkimustoimikunta totesi kuitenkin hankkeen hoidon asianmukaiseksi.

Toimittamatta jäänyt aineisto on nähtävissä Kansallisarkistossa (Rauhankatu 17, Helsinki) tiistaista 12.11.2019 lähtien.

Tutkija Pertti Hakala

Kansallisarkisto