23.12.2010

Varautumisesta 1/2

Joulunalusviikkojen rauhattomuuden kääntyessä pikku hiljaa kohti toivottavaa joulurauhaa sain blogiaiheen, jolla en aio lietsoa turvattomuutta , vaikka otsikko siihen aiheen antaisikin. Haluan tämän kirjoitukseni kautta todistaa niin arkistolaitoksen henkilökunnalle kuin kaikille asiakkaille ja muille sidosryhmille, että toimintamme ja suunnitelmamme ovat melko hyvässä kunnossa.

Muutamien vuosien aikana on lähellä ja kaukana meistä esiintynyt onnettomuuksia ja uhkatilanteita, jotka ovat havahduttaneet meitäkin omalla kohdallamme ajattelemaan, kuinka on tilanne arkistolaitoksen kohdalla. Viime vuonna 2009 syyskuussa romahti Kölnin kaupunginarkisto kuin korttitalo. Tämän 40 vuotta vanhan nelikerroksisen talon alla tehtiin metrotunnelin kunnostustöitä ja se oli osasyynä rakennuksen sortumiseen.Viime vuoden marraskuussa tapahtui ison 400-millisen vesiputken halkeaminen Helsingin Rautatietorin metroasemalla ja Asematunnelissa. Kesäkuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriön tulipalo Mariankadulla aiheutti suuria savu- ja vesivahinkoja talon ylimmässä kerroksessa. Venäjän metsäpalot rajavyöhykkeen läheisyydessä ovat myös tuoneet eräänlaisen uhkakuvamallin lähellemme ympäristötuhon muodossa. Ei sovi unohtaa myöskään sikainfluenssasta johtuvaa pandemiaa, johon maailmanlaajuisesti viime vuonna jouduttiin ja jonka torjumista suurin rokotuskampanjoin varauduttiin. Tämä uhka on päällä edelleenkin.

Varautuminen ja valmiussuunnittelu voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäinen on valmiuslain pohjan mukainen varautuminen ja toinen on pelastuslain mukainen omatoiminen varautuminen. Arkistolaitoksen turvallisuudesta vastaava väki oli tämän vuoden keväällä koulutuksessa kertaamassa varautumista valmiuslain pohjalta Helsingin Pasilassa. Kansallisarkiston henkilökuntaa oli keväällä liki puolet kahdessa erässä kuuntelemassa Helsingin pelastuslaitoksen luennoitsijaa paloturvallisuudesta, joka on yksi osa-alue omatoimisesta varautumisesta. Kolme vuotta sitten kävi yli 60 % Kansallisarkiston silloisesta henkilökunnasta Erottajan pelastusasemalla opettelemassa alkusammutusvälineiden käyttöä. Lisäksi suojeluvalvojat Helsingissä saivat koulutusta.

Valmiussuunnitelman tarkoituksena on pyrkiä takaamaan arkistolaitoksen toiminta niin pitkään kuin se on mahdollista kaikissa mahdollisissa uhkatilanteissa. Tässä on meillä apuna ja ohjeistuksena Valtioneuvostosta lähtevä  YETT-strategia. Se on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista käsittäen noin 50 strategista tehtävää. Se käsittää uhkamalleja mm. sähköisen infrastruktuurin häiriintymisestä, väestön terveyden ja toimeentuloturvan vakavasta häiriintymisestä, suuronnettomuuksista ja luonnon aiheuttamista onnettomuuksista, ympäristöuhkista ja terrorismista sekä järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Pelastuslain mukainen omatoiminen varautuminen täydentää valmiuslain velvoitteita. Arkistolaitoksen kaikkien kiinteistöjen pelastustoiminnan tulee tähdätä siihen, että pystymme ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä, varautumaan henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteessa ja varautumaan sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin me omatoimisesti kykenemme. Tämän pohjalta tulee kaikissa kohteissamme olla ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma ja siitä vastaa turvaorganisaatio. Vaaratilanteiden ehkäisemisen lisäksi huomioidaan normaaliolojen häiriötilanteet ja yritämme oppia tunnistamaan riskejä, toimimaan arkipäivän onnettomuuksissa ja sairaustapauksissa itsenäisesti sekä tarvittaessa oppimaan hälyttämään apua. Tämän toiminnan edellytyksenä on, että toimintaohjeet on laadittu, henkilökunta on koulutettu ja tarpeellinen välineistö on hankittu. Tarkoituksena ja tavoitteena on, että omatoimisesti pelastautumalla, pelastamalla, suojautumalla, ensiapua antamalla ja muilla keinoin pystymme rajoittamaan ja lieventämään vahinkoja välittömästi vahingon tapahduttua, jo ennen kuin viranomaisapu on ennättänyt paikalle.

Suurin osa arkistolaitoksen kohteista on Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa. Heidän tehtävänsä on huolehtia näiden rakennusten kunnossapidosta ja korjauksesta. He myös huolehtivat näiden rakennusten kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten arvojen säilymisestä ja tilojen jatkuvasta käyttökelpoisuudesta meidän tarpeisiin sovittaen.Tämä antaa meille hyvän pohjan meidän yhdelle perustehtävällemme olla säilyttämässä arvokasta kulttuuriomaisuutta arkistokokonaisuuksien kautta.

Arimo Manninen
Tarkastaja, Kansallisarkisto

Varautumisaiheesta jatketaan vielä ennen vuoden vaihtumista. Siihen saakka toivotamme kaikille lukijoille Rauhallista ja Turvallista Joulua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Viesti ilmestyy näkyviin heti kun ylläpito on ehtinyt tarkastaa sen.