Oulun maakunta-arkiston virallinen 80-vuotissyntymäpäivä ajoittui tammikuun puoliväliin, mutta juhlia vietettiin kevään korvalla maaliskuussa. Juhlaan 22.3.2012 ja seuraavana päivänä pidettyyn juhlaseminaariin kokoontui runsaasti sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden edustajia sekä entisiä työntekijöitä ja tutkijasalista tuttuja.
Juhlassa kuultiin tervehdykset asiankuuluvien kehujen ja kiitosten kera niin Helsingin suunnalta kuin paikallisesti. Maakunta-arkiston johtaja johdatti omassa puheenvuorossaan kuulijat Oulun maakunta-arkiston toimintavuosikymmenten läpi ja kertoi tiukoista paikoista ja käännekohdista. Mukaan mahtui myös sattumuksia vuosien varrelta, jotka naurattivat kuulijoita.
Juhlan yhteydessä avattiin saamelaisista kertova asiakirjanäyttely ”Aslak”. Näyttelyssä esitellään maakunta-arkiston pohjoisinta osaa koskevaa aineistoa ja samalla kunnioitetaan lähes 40 vuotta Oulun maakunta-arkiston hoitajana toimineen Aslak Outakosken työtä.
Juhlaseminaari Oulun maakunta-arkisto ja pohjoisen Suomen historiantutkimus järjestettiin 23.3.2012. Seminaarin puheenjohtajana toimi professori Jouko Vahtola. Seminaarin alustajat peilasivat omien tutkimusalueidensa kautta Oulun maakunta-arkiston ja erityisesti sen säilyttämien aineistojen merkitystä puolen Suomen historiantutkimukselle.
FT Ritva Kylli kertoi maakunta-aatteen ja maakuntaidentiteetin merkityksestä Oulun maakunta-arkiston perustamisvaiheessa. Vanhan kirjasto- ja museotalon, puu-Ainolan, tulipalo vuonna 1929 antoi lisää puhtia maakunnan miesten ponnisteluille maakunta-arkiston saamiseksi Ouluun. Arkistoaineiston kokoaminen yhteen paikkaan tutkijoiden saataville loi perustaa pohjoisen Suomen maakuntahistoriahankkeille ja yleensä maakunnan asukkaiden historiatietoisuudelle.
FT Matti Enbuske käsitteli alustuksessaan puolestaan Lapin historian tutkimuksen eri vaiheita ja asiakirjallisen muistin tarvetta. Enbuske painotti arkistoaineiston merkitystä keinona pureutua historiallisiin ilmiöihin monipuolisesti ja ”lahjomattomasti”, vailla tradition painolastia.
Professori Hannu Mustakallio nosti esille Oulun maakunta-arkistossa säilytettävän Laestadiana-kokoelman keskeisenä tutkimuksen lähdeaineistona. Sen rinnalla merkittävät yksityisarkistot, kuten piispa Martti Simojoen arkisto sekä Oulun tuomiokapitulin arkisto muodostavat perustan kirkkohistorian tutkimukselle. Mustakallio osoitti kuulijoille, että tuomiokapitulin arkisto on mielenkiintoinen lähdeaineisto myös muulle tutkimukselle kertomalla ”taivaan valtakunnan tabelleista” ja niiden sisällöstä.
Dosentti Tytti Isohookana-Asunmaa toi esille yksityisarkistojen merkityksen muodostettaessa kuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta. Yksityisarkistot valottavat menneisyyttä läheltä, arjesta ja tunteen tasolta. Yhdistysten arkistot kertovat muustakin kuin yhdistyksen omasta toiminnasta, esimerkiksi poliittisen ilmapiirin kehityksestä tai tapakulttuuriin muutoksesta. Muistelmat tai elämäkerrat eivät korvaa autenttisen materiaalin käyttöä. Tutkija voi tulkita samaa lähdettä eri tavalla päästyään tekemään lähdekritiikkiä ja tutkimaan lähteen syntyaikaa.
Isohookana-Asunmaa tiivisti arkiston merkityksen seuraavasti: ”Arkisto – paikka, jossa moni haluaisi viettää koko elämänsä, paikka, jossa hiljaisuus on rakastettava, paikka, jossa koskaan ei voi tuntea oloaan yksinäiseksi, paikka, joka saa posket punastumaan.”
Seuraavalle vuosikymmenelle siirtyneen Oulun maakunta-arkiston henkilökunta toivottaa uudet ja entiset asiakkaat tutustumaan pohjoisen Suomen menneisyyteen, ensi käden lähteiden kautta!
Oulun maakunta-arkiston 80-vuotisjuhlaseminaarin alustuksia käsitellään laajemmin kesäkuun alussa ilmestyvässä Akti-lehdessä.
Ylitarkastaja Satu Kantola
Oulun maakunta-arkisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Viesti ilmestyy näkyviin heti kun ylläpito on ehtinyt tarkastaa sen.