Saamenmaa ei ole vain kartalla

Saamelaisarkisto ja Kalevalaseura järjestivät 2.11. Inarin Sajoksessa seminaarin, jossa pohdittiin, missä on Saamenmaa. Äkkiseltään seminaarin otsikoksikin asetettu kysymys voi tuntua huvittavalta, ainakin erään tuttavani mielestä, joka ivallisesti totesi: ”eikö se vastaus selviä kartalta tai ihan googlaamalla ”Saamenmaa” ja ihmetteli samaan hengenvetoon, että tarvitaanko siihen oikein professoreita rapakon takaa moista asiaa miettimään.

Jos kyse olisikin vaikkapa maantieteen eikä monitieteellisen saamentutkimuksen seminaarista, teema saattaisi olla tökerö ja yksioikoinen. Maantieteellisenä alueena saamenmaa eli Sápmi, joka tunnetaan kaikissa yhdeksässä saamen kielessä (saamie, sabmee, saapmie, sapme, sápmi, säämi, sää’mm, sä’mm, samme) ulottuu neljän valtion alueelle aina Keski-Norjasta ja Keski-Ruotsista Suomen pohjoisosan yli Kuolan niemimaalle. Historiallinen saamelaisalue voidaan määrittää vieläkin laajemmaksi. Johannes Schefferus kirjoittaa Lapponia-klassikossaan (1674): ”…alkaahan Lapponia tunnetusti Jämtlannin ja Ångermanlannin rajoilta, kiertää sitten laajassa kaaressa Länsi-Pohjaa ja Pohjanmaata sekä ulottuu viimein Karjalan ja Suomen rajoihin. Näin se käsittää kaiken pohjoisen maan valtameren, Valkeameren ja Laatokan välillä.”

Luontaiselinkeinoihin perustuva vuotuiskierto, valtakuntien rajankäynnit, uudisasutuksen ja suurporonhoidon leviäminen, perinteisten saamelaissiidojen pirstoutuminen, evakko, paliskuntien raja-aidat, tekoaltaiden rakentaminen ja kaupungistuminen ovat kautta vuosisatojen liikutelleet entis- ja nykyajan nomadeja, saamelaisia, niin omalla maallaan kuin pois sieltä. Tänä päivänä jo yli 60 prosenttia Suomen noin 9000 saamelaisesta asuu kotiseutualueensa ulkopuolella.

Kaupunkisaamelaisen kamppailu kulttuurinsa ja kielensä säilyttämiseksi on vaikeampaa kuin kotiseutualueellaan asuvan jo pelkästään sen takia, että Suomessa oikeus esimerkiksi omakieliseen päivähoitoon ja perusopetukseen on turvattu ainoastaan saamelaisten kotiseutualueella. Ilman elävää kielenkäyttöympäristöä ja kieltä, johon koko kulttuuri on koodattu, on vaikeaa ylläpitää kulttuuria. Kieli voi toimia myös karttana maisemaan ja avata oven ”todelliseen” saamenmaahan ja ympäristöön, joka koostuu useista merkityksistä ja kerroksista. Niin saamentutkimuksessa kuin saamelaispolitiikassakin keskeisessä roolissa ovat myös yhä monilta osin ratkaisemattomat alkuperäiskansaoikeudelliset kysymykset, jotka nostavat saamen maan ja sen käyttöön liittyvät oikeudet alituisen tarkastelun kohteeksi ja pakottavat jatkuvaan rajankäyntiin myös etnisistä rajoista.

Silti ja siitäkin huolimatta, että Saamenmaa sijaitsee myös monelle nykysaamelaiselle kaukana, elää Saamenmaa kielessä, joiussa, duodjissa, muistoissa, kuvitelmissa, taideteoksissa tai ihmisissä. Amerikansaamelaisen Elle Márja Jensenin mukaan Amerikan saamelaisten siirtolaistarinoissa Saamenmaa on myyttinen arktinen alue, johon harva koskaan todellisuudessa palaa, mutta joka heijastuu siirtolaisyhteisön kulttuurisissa ilmauksissa, toimii voimavarana identiteetin rakentumiselle, säilyttää yhteyden omaan historiaan, sukuun, Saamenmaahan.

Saamelaisarkistot tarjoavat autenttisia ja alkuperäisiä lähteitä, joista monet eivät löydy googlaamalla. Arkistot aukaisevat ja rakentavat yksilön ja yhteisön yhteyttä ja ymmärrystä Saamenmaan eri kerrostumiin. Viranomaisarkistot kertovat Saamenmaan väestöhistorian kehittymisestä, tarjoavat mahdollisuuden sukututkimukseen ja tallentavat monia tärkeitä tapauksia vaikkapa käräjäpöytäkirjoihin, joihin on tallentunut arvokasta historiatietoa niin tapakulttuurista kuin saamelaisten oikeudellisesta asemasta. Yksityisarkistot sen sijaan täydentävät viranomaisten antamaa ajankuvaa perinteisestä ja nykyisestä saamelaisesta yhteiskunnasta. Äänitearkistojen tarinat, joiut, livđed ja leuddit palauttavat suullista perimätietoa, herättävät kielen jo vähemmälle jääneet tai unohtuneet sanat ja ilmaukset henkiin ja tuovat esi-isät tähän päivään, osaksi sukupolvien ketjua.

Suvi Kivelä
Tutkija, Saamelaisarkisto

Näet tästä linkistä seminaarin puheenvuorot ja iltakonsertin, jossa esiintyivät Saamenmaan kirkkaimmat tähdet.

Saamelaisarkiston ja Saamenmaan kuulumisia voit seurata Facebookissa.