Keskiaikaiset lähteet paremmin tutkijakäyttöön

Suomalainen keskiajan tutkimus on viime vuosikymmeninä ollut kovassa nosteessa. Tämä on synnyttänyt tarpeen saada lähdeaineisto helpommin tutkijoiden ulottuville. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi käynnistettiin Kansallisarkistossa 1990-luvulla Diplomatarium Fennicum (DF) -projekti, jonka tavoitteena oli saattaa Suomen keskiaikaa koskevat kirjallinen aineisto digitaaliseen muotoon ja mahdollisuuksien mukaan etsiä ja julkaista aiemmin tuntematonta materiaalia. Projektin työn tärkeimpänä tuloksena oli Reinhold Hausenin 1900-luvun alkupuolella kokoaman ja julkaiseman kahdeksanosainen Finlands medeltidsurkunder (FMU) -lähdejulkaisusarjan saattaminen entistä helpommin laajan yleisön saataville 2000-luvun alussa tietokantaan rakennettuna verkkopalveluna. Vaikka sekä Hausenin lähdejulkaisu että sen pohjalta laadittu tietokanta ovat edelleen tärkeitä apuvälineitä tutkijoille, ne ovat molemmat myös oman aikansa tuotteita eivätkä enää täysin vastaa tutkijayhteisön tarpeisiin. Kansallisarkiston tavoitteena onkin jatkossa kehittää verkkopalvelun käytettävyyttä ja tietokannan sisältöä.

Ensimmäinen askel verkkopalvelun käytettävyyden parantamisessa oli tietokannan sisällön uudelleenkartoitus. On jo jonkin aikaa ollut tiedossa, etteivät tietokanta ja siihen pohjautuva verkkopalvelu nykymuodossaan sisällä kaikkea DF-projektin puitteissa kerättyä ja tallennettua tietoa. Kansallisarkistosta löytyikin tietokantaversio, jonka tietosisältö mahdollistaisi laajempien ja paremmin tutkijoita palvelevien hakutoiminnallisuuksien kehittämisen verkkopalveluun. Tämän tietokannan pohjalta uudistettavaan verkkopalveluun lisätään hakukenttiä, jotka tarjoavat paremmat työvälineet tiedonhakuun ja mahdollistavat uudenlaisia analyysitapoja. Uusien hakukenttien lisäksi myös verkkopalvelun ulkoasua päivitetään. Verkkopalvelun yhteyteen lisätään johdantoteksti, joka antaa käyttäjälle entistä tarkemman kuvan tietokannan sisällöstä ja niistä toimituksellisista päätöksistä, joita on tehty siirrettäessä painettuja lähdejulkaisuja sähköiseen muotoon, ja jotka johtavat pieniin eroavaisuuksiin painetun lähdejulkaisun ja tietokannan version välillä.

Jatkossa toiveissa on myös tietokannan sisällöllinen kehittäminen. Tietokannan sisältöä olisi tarkoitus laajentaa digitoimalla ja siirtämällä sähköiseen muotoon muita arkistolaitoksen lähdejulkaisuja, kuten Turun tuomiokirkon mustakirja. Tavoitteena olisi myös tarjota tietokannan käyttäjälle mahdollisuus tarkastaa tietojen paikkansapitävyys alkuperäisen lähdejulkaisun digitoidusta faksimilesta. Koska myös mahdollisuus tutustua itse alkuperäislähteisiin on nykytutkijoille tärkeä, tietokantaan liitetäisiin mahdollisuuksien mukaan myös linkit digitoituun alkuperäisaineistoon tai tieto alkuperäisasiakirjan säilytyspaikasta. Tietokannan jatkokehittämisessä on tarkoitus aktivoida myös tutkijayhteisöä ja tarjota tälle mahdollisuus tietokannan sisällön kehittämiseen talkoistamisen kautta. Tuloksena olisi näin tietokanta, joka edistäisi tutkimusta mutta myös kehittyisi tutkijoiden työn tuloksena.

Ville Walta
Kirjoittaja työskenteli tutkijana Kansallisarkistossa syksyllä 2013 Diplomatarium Fennicum –tietokannan kehittämishankkeessa