Pääjohtajan katsaus: Arkistolaitoksen vuosi 2016

Vuosi 2016 oli arkistolaitokselle merkittävä monellakin tavalla. Arkistolaitos vietti 200-vuotisjuhlavuottaan, vahvisti uuden strategiansa ja valmistautui organisaatiouudistukseen. Eduskunta puolestaan vahvisti uuden lain Kansallisarkistosta sekä lain arkistolain muuttamisesta.

Arkistolaitoksen 200-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistiin laitoksen historiateos, Jussi Nuortevan ja Päivi Happosen kirjoittama ”Suomen Arkistolaitos 200 vuotta. Arkivverket i Finland 200 år”. Samalla avattiin Suomen itsenäistymiskehitystä valottavan Pro Finlandia -näyttelysarjan kolmas osa, tällä kertaa Suomen suhteita muihin pohjoismaihin esittelevä näyttely. Näyttelysarja on osa SUOMI 100-juhlavuoden virallista ohjelmaa.

Vuosi 2016 oli myös Suomen vanhimman säilyneen asiakirjan merkkivuosi, kun kuningas Birgerin suojelukirje Karjalan naisille täytti 700 vuotta 1.10.2016. Asiakirja oli yleisön nähtävillä Turun kirjamessuilla ja presidentti Tarja Halonen keskusteli pääohjelmalavalla sen merkityksestä yhdessä apulaisprofessori Kirsi Salosen ja pääjohtajan kanssa.

Turun kirjamessuilla julkistettiin lisäksi uusi keskiaikaisten asiakirja-aineistojen tietokanta Diplomatarium Fennicum, joka sisältää keskeisen asiakirjamateriaalin Suomen varhaisimmasta säilyneestä hallinnollisesta historiasta. Tietokanta uudistaa Suomen historian ja keskiajan tutkimuksen infrastruktuuria ja parantaa merkittävästi kotimaisen tutkimuksen toimintaedellytyksiä, ja se on avoimena verkkopalveluna kaikkien saatavilla. Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö.

Strategia tukee digitalisaatiota

Arkistolaitos vahvisti uuden, vuoteen 2020 ulottuvan strategiansa. Strategia pyrkii edistämään digitalisaatiota, joka on pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita.

Pitkään hiottu arkistolain muutos saatiin hyväksyttyä loppuvuodesta ja se antaa Kansallisarkistolle mahdollisuuden hävittää digitoidut viranomaisaineistot ilman, että niiden oikeudellinen ja historiallinen todistusvoimaisuus kärsii. Pääpaino tulee olemaan uudemmissa aineistoissa, joista osa on jo sähköisessä muodossa. Kansallisarkiston strategisena tavoitteena on myös pyrkiä muuttamaan viranomaisten lakisääteistä siirtoprosessia siten, että keskeinen osa sitä olisi vastaanotettavien aineistojen laajamittainen digitointi.

Mikkeliin sijoittuva, vuonna 2018 käyttöön otettava arkistolaitoksen uudisrakennus nousi loppuvuodesta harjakorkeuteensa. Sinne siirretään digitoidut sekä vähemmän käytetyt aineistot. Arkistolaitoksen tavoitteena on, ettei Suomessa jatkossa enää tarvitsisi rakentaa analogisten aineistojen pysyvään säilyttämiseen tarvittavaa arkistotilaa. Vahvalla digitoinnilla on mahdollista säästää tilakustannuksista ja parantaa samalla aineistojen saatavuutta ja käytettävyyttä. Tämä on ensiarvoisen tärkeä tavoite tällä hetkellä nopeasti uudistuvalle tutkimusprosessille.

Kohti yhtä Kansallisarkistoa 

Eduskunta vahvisti joulukuussa uuden lain Kansallisarkistosta. Vuoden aikana arkistolaitoksessa valmistauduttiin lakiuudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin – organisaatiouudistukseen, piirihallintomallin purkuun sekä maakunta-arkistojen sulauttamiseen yhdeksi Kansallisarkistoksi, jonka toimialueena on koko maa.

Henkilökunta, esimiehet ja johto kävivät vuoden aikana dialogia, jolla pyrittiin tukemaan siirtymistä uuteen toimintaympäristöön ja yhtenäisiin työkäytänteisiin. Organisaatiouudistuksessa henkilökunnan kaikki työpaikat säilyivät, mutta organisaatiomalli uudistui matriisimaiseksi. Etäesimiehet ja -tiimit, verkostomainen työskentely ja tietotekniikan laajempi hyväksikäyttö luovat osaltaan uutta, valtakunnallista toimintakulttuuria uudessa Kansallisarkistossa.

Kansainvälisyys olennainen osa toimintaa

Kansallisarkisto osallistuu alan kansainväliseen toimintaan muun muassa Kansainvälisen arkistoneuvoston (International Council on Archives) kautta sekä erilaisissa EU-projekteissa.

EU:n Horisontti 2020 –ohjelmaan kuuluvassa READ-hankkeessa (Recognition and Enrichment of Archival Documents) tavoitteena on tuottaa palvelu, jonka avulla käsinkirjoitetun tekstin automaattista tunnistamista saadaan kehitettyä yhä paremmaksi. Toisessa EU-hankkeessa (Community as Opportunity, CO:OP) tavoitteena on helpottaa yksityishenkilöiden hallussa olevan arkistomateriaalin digitointia, jakamista ja pitkäaikaissäilytystä.

Kansallisarkiston pitkäjänteisen Venäjä-yhteistyön tavoitteena on hankkia Venäjän arkistoissa säilytettäviä Suomea koskevien asiakirjojen digitaalisia kopioita ja edistää näiden asiakirjojen monipuolista tutkimuskäyttöä. Osana yhteistyötä Kansallisarkisto hankki kattavan sotavankikortiston Venäjän valtion sota-arkistosta Moskovasta. Kortisto sisältää talvisodan aikana vankileireillä olleiden suomalaissotavankien perustiedot. Kansallisarkiston ja Venäjän liittovaltion arkistolaitoksen välinen yhteistyö jatkui tiiviinä ja Kansallisarkisto allekirjoitti arkistovaihtoa koskevat yhteistyösopimukset Venäjän valtion sosiaali-poliittisen historian arkiston ja Karjalan Kansallisarkiston kanssa.

Pohjoismaat muodostavat Kansallisarkiston tärkeimmän kansainvälisen referenssiryhmän. Vuosikymmeniä jatkunut tilastointi ja yhteistyö tarjoavat mahdollisuuden arvioida kehitystämme suhteessa niihin. Se tarjoaa myös kokeiltuja malleja kehittää omaa toimintaamme. Vertailu herättää myös huolta. Olemme jääneet valitettavasti muista jälkeen sekä voimavarakehityksessä, digitalisaation edistämisessä että sähköisten palveluiden kehittämisessä.

Saamelaisarkistolla toimelias vuosi 

Vuonna 2012 perustettu, Kansallisarkistoon kuuluva Saamelaisarkisto on toimintavuosiensa aikana vakiinnuttanut asemansa pohjoisimman Suomen omana arkistona. Vuonna 2016 arkisto kartutti kokoelmiaan muun muassa Hammastunturin paliskunnan, Utsjoen manttaalikunnan, dokumentaristi Jarmo Laineen sekä toimittaja Joska Laineen arkistoilla.

Saamelaisarkisto toteutti yhteistyössä Saamelaisen korkeakoulun ja saamelaismuseo Siidan kanssa maamme ensimmäisen saamelaisen kirjailijan, Pedar Jalvin elämää ja työtä esittelevän näyttelyn Utsjoella. Taiteen edistämiskeskuksen, Inarin, Utsjoen ja Sodankylän kuntien sekä Rovaniemen kaupungin kanssa puolestaan aloitettiin Saamukas-hanke. Siinä tavoitteena on tutkia ja taltioida saamelaismuotoiluperinnettä sekä luoda muotoilukasvatuspaketti, jonka avulla saamelaislapset ja -nuoret voivat perehtyä kulttuuriperintöönsä ja kehittää omaa luovuuttaan siihen nojautuen.

Jussi Nuorteva
Pääjohtaja
Kansallisarkisto

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Viesti ilmestyy näkyviin heti kun ylläpito on ehtinyt tarkastaa sen.