Alkuvuoden terveisiä Hämeenlinnasta

Näin vuoden aluksi voi hyvin tarkastella sitä, mitä on tapahtunut ja mitä lähitulevaisuudessa on näkyvissä.

Arkistoaineistoja Hämeenlinnan maakunta-arkistolle on kertynyt jo yli 23 hyllykilometriä. 2012 vastaanotettiin jälleen yli kilometri uusia viranomaisarkistoja tutkijoiden ja muiden tiedontarvitsijoiden iloksi. Suurimpia kokonaisuuksia olivat verotoimistojen ja lääninhallitusten arkistot.  Hämeen ja Uudenmaan lääninhallitusten arkistoja vastaanotettiin aina 1990-luvulle saakka, joten varsin tuoreisiinkin tietoihin on nyt mahdollista päästä käsiksi.  Astian kautta aivan kaikki uusimmat tiedot eivät vielä ole haettavissa. 

Lääninhallitusten arkistoista löytää tietoa monilta elämänalueilta. 1970-luvulla tehtäväkenttä laajeni entisestään mm. ympäristönsuojelun sekä koulu- ja sivistystoimen asioihin.  Sukututkijaa kiehtonevat erityisesti erilaiset luettelot, esimerkiksi Uudenmaan lääninhallituksen yleisen osaston arkistoon sisältyvät passiluettelot (1939-1960) ja kulkukauppiaskortisto (1950-1995). Joitakuita kiinnostanevat myös venerekisterit (1960-1991). 

Jatkuvasti maakunta-arkistoon tipahtelee julkisten kaupanvahvistajien arkistoja, jotka ovat hyödyllisiä vanhan kauppakirjan metsästäjälle silloin, kun kiinteistön lainhuudatus on jäänyt syystä tai toisesta kaupan yhteydessä tekemättä. Lisää tietoja kaupanvahvistajista voi lukea Portista.  

Lisäksi voimme ylpeänä mainita, että nykyisin meiltä löytyy lähdemateriaalia sukututkimuksen harrastajille myös eläinmaailman puolelta: viime vuonna luovutetun FABAn (The Finnish Animal Breeding Association) arkisto sisältää valokuvineen ja kantakirjoineen herkullista tietoa lehmien sukulinjojen tutkijoille. 

Näitä ja muutakin aineistoa voi tulla tutkimaan maakunta-arkiston tutkijasaliin. Tutkijasalin aukioloaikoihin ei Hämeenlinnassa ole tehty mainittavia muutoksia. Normaali aukioloaika on kello 8.00-16.00. Iltapäivystykset ovat keskiviikkoisin ja torstaisin kello 18.00 asti tammikuun toiselta viikolta lähtien toukokuun loppuun asti ja ne alkavat taas syyskuun alusta jatkuen joulukuun toiselle viikolle asti. Niin kutsuttuja pitkiä iltoja, jolloin iltapäivystys on kello 20.00 asti, on edelleen kerran kuukaudessa keskiviikkoisin ja torstaisin. Kevään pitkin iltojen päivämäärät ovat 6.2.–7.2., 6.3.–7.3., 3.4.–4.4., 2.5. Ajantasaiset tiedot aukioloajoista löytyvät aina kotisivultamme.

Digitaaliarkiston käyttö on lisääntynyt huomattavasti viime vuoden aikana, koska julkisten kotikoneilta käytettävien digitalisoitujen asiakirjojen määrä on kasvanut. Tästä onkin seurannut se, ettei mikrofilmilaitteiden käyttäjiä tutkijasaleissa ole niin paljon kuin ennen. Hämeenlinnan maakunta-arkistosta ei yksittäisten tutkijoiden tarvitse enää tämän vuoden alusta lähtien varata etukäteen mikrofilmilaitteita. Ryhmien vetäjien on kuitenkin edelleen syytä varata koneet etukäteen.

Arkistolaitos käynnistää tämän vuoden aikana kiertävän näyttelytoiminnan. Näin saamme laajemmalle yleisölle esiteltyä eri yksiköissä rakennettuja ja esillä olleita näyttelyitä. Hämeenlinnan maakunta-arkistossa on esillä helmikuun alusta alkaen huhtikuun loppuun asti Tapaaminen Turussa: Vuoden 1812 posterinäyttely. Näyttely luo yleiskuvan vuoden 1812 tapahtumista ja kertoo lisäksi aikansa mahtimiesten Venäjän keisari Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssi Karl Johanin tapaamisesta Turussa. Ruhtinaiden kohtaamisessa kirjoitettiin uudelleen Suomenkin kannalta merkittäviä yhteistyösopimuksia.

Heli Niromaa, ylitarkastaja, aineistonhallinnan vastuualue
Susanna Taipale, ylitarkastaja, tietopalvelun vastuualue
Hämeenlinnan maakunta-arkisto

Muista tähti!

Arkistolaitoksen tutkijasaleissa asioinneille Astia on tullut jo tutuksi jo reilun vuoden ajan. Ilahduttavan moni on tutustunut ja ottanut käyttöön myös Astia-verkkopalvelun, jonka avulla voi omalta koneelta tilata asiakirjoja tutkijasaliin, hakea käyttölupaa sekä tarkastella omia tilauksia ja voimassa olevia käyttölupia.

Astia toi mukanaan uudenlaisen haun, jota sekä henkilökunta että asiakkaat ovat opetelleet käyttämään. Hausta on yritetty tehdä yksinkertainen. Siinä ei tarvitse tuntea arkiston rakennetta tai määritellä haun kohdistumista. Omat rajoitteet tälläkin hakutavalla on ja niiden tunteminen on hyödyllistä hakutulosta tarkasteltaessa.

Astia-haussa on käytössä sanan katkaisu ja katkaisumerkkinä toimii tähti-merkki *. Sanan voi katkaista sen alusta, lopusta tai keskeltä ja samalla kertaa myös useammasta kohdasta. Suomen kieli monine taivutusmuotoineen aiheuttaa sen, että perusmuodossa olevalla sanalla ei useinkaan kannata hakea. Esimerkiksi hakusana oulu jättää pois hakutuloksesta suuren osan sellaisista yhdistyksistä, joiden nimessä esiintyy sana Oulu, koska yhdistyksen nimessä käytetään tavallisesti muotoa Oulun. Hakusana oulu* on liian yleinen, mutta jos hakukenttään laitetaan vaikkapa oulu* *seura, saadaan hakutulokseen esimerkiksi Oulun hiihtoseura ry:n aineisto.

Samalla periaatteella esimerkiksi torppia koskevia tietoja haettaessa kannattaa samoin katkaista hakusana. Torppa palauttaa vain murto-osan torppia koskevasta aineistosta. Torp* tuo hakutuloksen mukaan vaikkapa torpankontrahdit, torppalainat ja torpparit. Hakusana *torp* tuo hakutulokseen mukaan lisäksi esimerkiksi kruununmetsätorpat ja metsänvartijatorpat.

On selvää, että hakutulosten suuri määrä ei ole haun tarkoitus ja jo kymmenienkin hakutulosten selaaminen on työlästä. Hakutulosta voi rajata lisäämällä useampia hakusanoja, rajaamalla hakua ajallisesti tai hyödyntämällä hakutuloksen rajausmahdollisuuksia. Aikarajain löytyy Lisää hakuvaihtoehtoja –linkistä. Hakutuloksen rajausmahdollisuudet puolestaan löytyvät vasemmasta reunasta hakutuloksen yhteydestä. Lisätietoja näiden käytöstä löytyy verkkopalvelun ohjeista (Tietoa palvelusta -> Ohjeet).  Myös kunkin hakutulokseen sisältyvän osuman kohdalla merkittyjä hakuosumia voi hyödyntää haun rajaamisessa, esimerkiksi käyttämällä niitä hakusanoina uusissa hauissa.

Haku kohdistuu arkistoista laadittuihin luetteloihin ja hakemistoihin, ei siis itse asiakirjoissa oleviin tietoihin. Osa luetteloista on laadittu aikana, jolloin ei ollut aavistustakaan siitä, että tietoja voitaisiin joskus hakea tällä tavoin. Hakutulokseen vaikuttaa se, mitä tietoja luetteloihin on merkitty. Esimerkiksi uusimmissa henkikirjoissa on aika usein merkitty, minkä kuntien henkikirjat kuhunkin niteeseen sisältyvät. Vanhemmissa henkikirjaniteissä saattaa olla koko hallinnollisen alueen eli koko kihlakunnan tai koko läänin henkikirjat yhdessä niteessä, jolloin luetteloihin ei ole välttämättä merkitty niitä kuntia, joiden henkikirjat kyseisestä niteestä löytyvät. Näin ollen hakeminen kunnan nimellä ja henkikirjat-hakusanalla ei useinkaan anna hakutulokseksi kaikkia kyseisen kunnan henkikirjoja, jotka ovat tutkittavissa.

Arkistoihin sisältyvät asiakirjat sisältävät hyvin paljon monenlaista tietoa, jota kaikkea ei ole mahdollista merkitä hakemistoihin ja sitä kautta tuoda mukaan haun piiriin. Hakemistojen tiedot ovat siten aina vain aavistus siitä, mitä itse asiakirjat sisältävät. Tiedon hakeminen ja yhdisteleminen ovat arkistojen käyttäjän ja tutkijan työtä ja löytämisen riemua.

Astia-verkkopalvelun hakua voi kokeilla ja käyttää myös ilman rekisteröitymistä verkkopalvelun käyttäjäksi. Tällöin haun piirissä eivät ole 100 vuotta vanhoja tai sitä nuorempia tietoja sisältävien henkilöarkistojen hakemistotiedot.

Hakua saa ja kannattaa kokeilla. Yhtä oikeaa tapaa hakea ei ole olemassa. Kokeilemalla löytää oman tapansa hakea ja tässäkin harjoitus tekee mestarin. Tervetuloa tutustumaan Astia-hakuun. Löydät Astian joko arkistolaitoksen kotisivulta Aineistot-välilehdeltä tai suoraan www.arkisto.fi/astia. Niin, ja muistathan sanan katkaisun ja tähden käytön! 

Satu Kantola

Ylitarkastaja

Oulun maakunta-arkisto

Jouluterveisiä Mikkelistä

Näin vuoden lopuksi on hyvä hetki katsoa, mitä on tapahtunut ja mitä lähitulevaisuudessa on näkyvissä.

Tutkijasalin ovi on käynyt tänä vuonna Mikkelissä entistäkin harvemmin – pudotusta asiakaskäynneissä näyttäisi tulevan viime vuoteen verrattuna parisenkymmentä prosenttia. Kaksi vuotta käytössä ollut tiistai-illan aukiolon viimeinen tunti klo 18-19 ei ole ollut yleisömenestys, joten ensi vuodeksi ilta lyhenee ja suljemme tutkijasalin tiistaisin jo klo 18. Tiedämme kuitenkin, että asiakkaissamme on paljon pitkämatkalaisia, joille ilta-aukiolo on tarpeen. Ensi vuoden aikana selvitämme, olisiko toinen ilta mahdollista järjestää jatkossa esimerkiksi avaamalla tutkijasali aamulla myöhemmin. Ajantasaiset tiedot aukioloajoista löytyvät aina kotisivultamme.

Tutkittavaksi on saatu uutta aineistoa. Maakunta-arkistoon on tullut arkistoluovutuksina mm. Haminan, Kotkan ja Lappeenrannan raastuvanoikeuksien ja maistraattien, Kymin tuomiokunnan sekä Heinolan kihlakunnan henkikirjoittajan aineistoja. Maakunta-arkiston kirjastoon puolestaan saatiin lahjoituksina suku- ja kyläkirjoja sekä kokoelma Lotta Svärd-kirjallisuutta.

Maakunta-arkistossa jo useamman vuoden työn alla ollut laajan Kymenkartanon lääninhallituksen arkiston järjestäminen on saatu päätökseen. Koko komeuteen voi nyt tutustua Vakan ja Astian kautta.

Mikkelin maakunta-arkisto tutuksi -kurssi veti syksyllä luentosalin kahteen otteeseen täyteen. Samantyyppistä käyttäjäkoulutusta on luvassa myös ensi vuonna. Päivämääriä ei ole vielä lyöty lukkoon, joten kannattaa seurata tiedotustamme arkistolaitoksen kotisivuilla.

Vuoden aikana maakunta-arkistosta on taas lähtenyt maailmalle tuhansia selvityksiä ja asiakirjajäljennöksiä. Joulukuun alussa muuttuivat arkistolaitoksen laskutuskäytännöt.  Meillä asioineet ovat jo huomanneetkin muutokset: tilausta tehdessä kysellään tilaajan henkilötunnuksia tai yhteisötilaajan Y-tunnuksia.  Ja tilattu selvitys tai asiakirjajäljennös tulee ensin ja lasku sitten erikseen myöhemmin perässä. Arkistolaitoksen uusi hinnasto tulee voimaan 1.1.2013 alkaen.

Toivotan kaikille oikein rauhaisaa joulun aikaa ja onnea vuodelle 2013.

Anne Hänninen
Ylitarkastaja, Mikkelin maakunta-arkisto

AHAA-elämyksiä

Vuoden 2011 lopulla pistettiin pystyyn hanke, jonka tarkoituksena on tuottaa työkalu arkistoille kuvailu- ja luettelointitietojen hallintaan. Sittemmin hanke on saanut nimekseen AHAA-hanke. Nyt töitä on paiskittu vuoden verran ja on aika avata hieman sitä, mitä me täällä oikein olemme puuhailleet. Perustiedot hankkeesta löytyvät esimerkiksi arkistolaitoksen kotisivuilta.

Olemme vuoden 2012 yhteisvoimin kuvanneet mukana olevien arkistojen nykytilaa, koonneet vaatimuksia sekä määritelleet tulevan palvelun tietomallia. Nykytilaa kuvattaessa työt etenivät pitkälti suunnitelmien mukaan ja nykytilat arkistoittain saatiin kuvattua kevään aikana tarpeellisella tasolla. Erilaisten vaatimusten ja tietomallin kanssa olemme työskennelleet koko vuoden. Työ on vieläkin kesken, mutta koko ajan olemme edenneet tasaisella tahdilla.

Ensi vuonna vuorossa on toteutussuunnittelu ja toteuttamisen aloittaminen. Jo tällä hetkellä on aistittavissa, että toteutus kannattaisi toteuttaa jollakin iteratiivisella mallilla. Tämä siksi, että jatkuvasti huomaamme asioita, joita tulisi ottaa huomioon toteutuksessa eikä ideoiden virta näytä tyrehtyvän. Luonnollisesti on helpompi ottaa kantaa konkreettiseen olemassa olevaan kuin ”paperilla” mallinnettuihin asioihin.

Samalla, kun työmme jatkuu palvelun rakentamisen merkeissä, luodaan kansallista käsitemallia arkistokuvailuun. Lisäksi ensi vuonna tuotetaan kansalliset arkistoaineiston luettelointi- ja kuvailusäännöt. Montaa asiaa siis tehdään päällekkäin ja väistämättäkin tästä syntyy riskejä suuntaan jos toiseen. Aika näyttää, miten hyvin vältämme pahimmat sudenkuopat.

Olemme muutama viikko sitten pistäneet AHAAn puitteissa pystyyn oman blogin, jotta hankkeessa mukana olevat pääsisivät purkamaan tuntemuksiaan AHAAsta. Mikäli siis kiinnostaa päästä enemmän sisään AHAAssa tapahtuvaan, suosittelen käymään vilkaisemassa blogia.

Vili Haukkovaara
Hankepäällikkö, AHAA-hanke

Carl-Johan Bomanin arkisto Turun maakunta-arkistoon

Turun maakunta-arkiston kokoelmiin on siirretty pala suomalaisen huonekalutaiteen ja teollisuuden historiaa turkulaissyntyisen sisustusarkkitehti ja toimitusjohtaja Carl-Johan Bomanin (1883-1969) arkiston myötä. Carl-Johan Boman toimi vuosina 1906-1955 Turussa sijainneen ja isänsä, puuseppämestari ja tehtailija Nikolai Bomanin (1845-1923) perustaman Bomanin huonekalutehtaan palveluksessa – ensin taiteellisena johtajana ja myöhemmin toimitusjohtajana. Arkiston järjestelytyö on käynnissä ja valmistunee ensi vuoden kuluessa.

Vuonna 1871 perustettu N. Bomans Ångsnickeri – N. Bomanin Höyrypuusepäntehdas on saanut huomattavan maineen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun johtavana laatuhuonekalujen valmistajana Suomessa. Yritys kasvoi pienestä verstaasta maan suurimmaksi höyrypuusepäntehtaaksi huolehtimalla valmisteidensa hyvästä laadusta ja hyödyntämällä modernia teknologiaa. Se oli suosittu yläluokan ja porvariston kotien sisustaja Suomessa, ja 1900-luvun taitteen jälkeen erityisesti myös Venäjällä. Vuonna 1927 yritykselle, jonka nimi oli muutettu Oy N. Boman Ab:ksi, myönnettiin Ruotsin Kuninkaallisen Hovihankkijan arvonimi. Bomanin huonekalut saivat palkintoja myös kansainvälisissä taideteollisuus- ja teollisuusnäyttelyissä jo 1800-luvulta alkaen, ja tuotteiden profiilia juuri taideteollisuustuotteina kuvaavat osallistumiset niin Suomen Taideteollisuusyhdistyksen arpajaisvoittonäyttelyihin 1890-luvulta alkaen kuin kansallisiin edustusnäyttelyihin, Milanon Triennaleen vuosina 1951 ja 1954 tai skandinaavisen taideteollisuuden merkittävään Pohjois-Amerikan näyttelykiertueeseen, Design in Scandinavia, vuosina 1954-57. Boman toimitti huonekaluja merkittäviin julkisiin tiloihin ja teki yhteistyötä arkkitehtien ja sisustusarkkitehtien kanssa. Myös yksityiskoteja sisustettiin ja omia myymälöitä Bomanilla oli 1800-luvun lopulta alkaen Turun lisäksi myös (eri aikoja) Helsingissä, Tampereella, Viipurissa sekä Venäjällä, Pietarissa ja Moskovassa. 1920-luvulta eteenpäin liikkeen myymälät sijaitsivat vain Helsingissä ja Turussa.

Carl-Johan Boman edusti perheyrityksen johdossa toista sukupolvea yhdessä veljiensä Fritijof (1878-1924), Sigurd (1879-1929) ja Paul Bomanin (1885-1952) kanssa. Tehdas sijaitsi edelleen Turussa, mutta liikkeen päämyymälä oli Helsingissä. Vuonna 1936 Paul Boman perusti oman yrityksensä Oy Paul Boman Ab:n. Toisessa maailmansodassa Linnankatu 79:ssä sijainnut tehdas tuhoutui.

Turun maakunta-arkistoon sijoitettu aineistokokonaisuus on muodostunut Carl-Johan Bomanin henkilöhistorian siivittämänä hänen muuttaessa perheineen Turusta Helsinkiin vuonna 1937. Hän työskenteli edelleen Turun tehtaan toimitusjohtajana ja suunnitteli huonekaluja sekä sisustuksia Helsingissä Kalevankatu 4:ssä sijainneesta näyttelytilasta käsin. Tässä vaiheessa yrityksen nimenä oli Oy Boman Ab, ja Carl-Johan Boman perheineen oli sen omistaja. Vuonna 1955 yrityksen omistajaksi tuli Wärtsilä-konserni, ja vanhalla nimellään puusepäntehdas jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1967, jolloin nimi poistettiin kaupparekisteristä ja toiminta fuusioitiin emoyhtiöön.

Arkistokokonaisuus sisältää erityyppisiä dokumentteja yrityksen toiminnasta, Carl-Johan Bomanin suunnittelutyöstä ja malleista. Siihen kuuluu laaja piirustuskokoelma asiakaskansioineen, valokuvakokoelma sekä lehtileikekokoelma, johon on kerätty arvosteluja Bomanin näyttelyistä vuosikymmenten varrella. Oman kokonaisuutensa muodostavat muutaman huonekalumallin patentointiin liittyvät asiakirjat. Muu aineisto sisältää erilaisia, suhteellisen epäsystemaattisesti kerääntyneitä dokumentteja yrityksen toimintaan liittyen: sopimuksia, kirjeitä, muistiinpanoja, taloudenpitoon liittyviä dokumentteja. Ajallisesti aineisto painottuu 1930-luvun lopulta 1950-luvun ensimmäiseen puoliskoon. Kooltaan arkisto on muutamia hyllymetrejä.

Maija Mäkikalli

Lehtori, Taide- ja kulttuuriopinnot, Lapin yliopisto