4.3.2011

SOK:n Vaajakosken tehtaiden valokuvakokoelman pelastusoperaatio

Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta osti vuonna 1916 Vaajakosken Haapakosken ympäriltä sahat ja maa-alueet sekä Haapalahden tilan maat, kaikkiaan 692 hehtaaria. Heti kaupanteon jälkeen SOK ryhtyi suunnittelemaan alueensa käyttöä teollisuus- ja asuntotoimintaan. Alueelle nousi mm. uusi saha, harjatehdas ja keskusvarasto. Oma vesivoimalaitos rakennettiin vuonna 1919. Vuosikymmenten saatossa alueelle syntyi elintarviketeollisuutta, kalustotehdas, mekaanista puunjalostusteollisuutta sekä metalliteollisuutta. Tunnetuimpia tehtaita on edelleen toimiva Pandan suklaatehdas. Tuotantolaitoksia alettiin vuosisadan loppupuolella myydä muille yrityksille, ja SOK:n teollisuustuotanto Vaajakoskella päättyi vuonna 1990. Enimmillään SOK omisti Vaajakoskella noin 400 asuntoa ja 800 hehtaaria maata. Työntekijöitä oli enimmillään yli 2000.

Jyväskylän maakunta-arkistoon talletettiin vuonna 1999 Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) Vaajakosken tehtaiden laaja arkisto. Osana arkistoa maakunta-arkistoon siirrettiin tuhansittain valokuvia. Nämä valokuvat dokumentoivat kokonaisen yhteisön. Valokuva-albumeissa on kattavasti kuvattu eri tehtaiden tuotteet hyllynkannattimista myymäläkalusteisiin. Lisäksi valokuvat kertovat työn teosta ja tehdasmiljööstä sekä työntekijöistä. Mukana on myös juhlakuvia ja mm. presidentti Urho Kekkosen vierailusta kertovia kuvia. Myös tehtaan ympäristöä ja asuntoalueita on kuvattu. Vaajakosken tehtaiden valokuvat ovat ainutlaatuinen kokonaisuus, jolla on suuri merkitys paikallishistorian lisäksi myös suomalaisen teollisuuden historialle. Valokuvien arvoa tutkimukselle lisää se, että kuviin on liitetty tarkkoja tietoja kuvausajasta ja -paikasta.

Vuonna 2007 maakunta-arkistossa huomattiin, että suuri osa valokuvista on vaarassa tuhoutua. Kuvat on liimattu albumeihin liimalla, joka imeytyy kuvien läpi ja värjää ne tummiksi. Monien kuvien pinta on jo tummentunut ja tahmea. Kansallisarkistossa on tutkittu albumeissa käytettyä liimaa sekä mietitty vaihtoehtoja valokuvien pelastamiselle. Kansallisarkiston arkistoteknisen yksikön johtajan István Kecskemétin johdolla on päädytty siihen, että valokuvien nykyistä tilaa ei voida enää kääntää takaisin, mutta arvokas kuvakokoelma voidaan pelastaa tulevan tutkimuksen käyttöön digitoimalla se kattavasti. Valokuvakokoelma saatiinkin arkistolaitoksen digitointiohjelmaan.

Jyväskylän maakunta-arkiston konservaattori kartoitti vuonna 2008 vaurioiden laajuuden, ja seuraavana vuonna Kansallisarkistossa tehtiin koedigitointi. Varsinainen digitointi alkoi vuonna 2010 ja se on käynnissä edelleen. Digitoitavia albumeita on yhteensä 35 kappaletta, ja kuvia niissä on noin viisi tuhatta. Kun valokuvat on digitoitu, maakunta-arkiston konservaattori irrottaa kuvat albumeista, jotta kuvien tuhoutuminen ei etenisi. Alkuperäiset kuvat säilytetään maakunta-arkistossa, mutta pääsääntöisesti tutkijat ohjataan käyttämään digitoituja valokuvia arkistolaitoksen digitaaliarkistossa. Digitoinnilla saadaan pelastettua kokonaisen teollisuusyhteisön kuvallinen perintö.
 
Kaisla Savola
Ylitarkastaja, Jyväskylän maakunta-arkisto

1 kommentti:

  1. Vaajakosken entiseen margariinitehtaaseen on luvassa myös SOK:n tehtaiden museo! Toivotan onnea hankkeelle! Olisi kiireesti haastateltava vanhoja SOK:n työntekijöitä esim. Vaajakoskella! Myös kuvia ja esineitä löytyisi varmasti.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. Viesti ilmestyy näkyviin heti kun ylläpito on ehtinyt tarkastaa sen.