1.6.2012

Juhlat jatkuvat


Turun maakunta-arkistokin on pian 80-vuotias. Oulun maakunta-arkiston tavoin Turun maakunta-arkisto aloitti toimintansa vuonna 1932. Virallinen juhlapäivä on 9.6., joka perustamisvuonna oli torstai ja tänä vuonna lauantai. Nykyiset työntekijät juhlivat nyt kukin tahoillaan vapaana päivittäisistä perinteisistä työrutiineista kuten tutkijasalipäivystyksestä, ovien avaamisesta ja sulkemisesta ja henkilökohtaisesta neuvonnasta. Lauantaihan ei ole ollut virkamiehen säännöllinen työpäivä virastotyössä sitten vuoden 1968.

Toisin kuin muut, ”sijainniltaan levottomat” maakunta-arkistot Turun maakunta-arkisto on perustamisestaan lähtien toiminut samassa rakennuksessa Parkkimäellä. 1930-luvulla rakennetun vanhan osan arkistomakasiinit tavoittelevat taivasta, toisin kuin 1980-luvulla rakennettu lisäosa, joka on louhittu peruskallioon. Maakunta-arkiston lisärakennusta, jonka suunnitteli Arkkitehtitoimisto Lukander & Vahtera, voi luonnehtia erittäin taitavasti tehdyksi uuden ja vanhan yhdistämiseksi. Alkuperäisen maakunta-arkiston rakennuksen suunnitteli arkkitehti Yrjö A. Waskinen, jonka käsialaa ovat myös Jalasjärven vanhan seurakuntatalo, Pyhäselän kirkko (1928), Imatran Tainionkosken kirkko (1932), Viinikan kirkko (1932) Tampereella, Pakilan kirkko Helsingissä (1950) ja Käpylän kirkko Kouvolassa (1952). Valmistunutta maakunta-arkistoa kuvattiin aikalaislehdessä modernisoitua renessanssityyliä edustavaksi kivilinnaksi ja pohjoismaiden ajanmukaisimmaksi arkistorakennukseksi.

Juhlavuotta tuodaan itse maakunta-arkistossa esiin tutkija-aulaan pystytetyllä näyttelyvitriinillä, johon on koottu muistoja – kirjejäljennöksiä, koristeellisia leimasimia, kirjoituskone, ensimmäinen tutkijasalin vieraskirja – vuosien varrelta. Yllättäen totesimme, että vitriiniin oli päässyt jossain vaiheessa pujahtamaan jopa Arkistohiiri kavereineen. Hiirulainen ei tosin liene yhtä viisas kuin kollegansa Kansallisarkistossa, itse Viisas Hiiri, sillä kesäkuumalla ei kannattaisi pujahtaa tiiviiseen lasikoppiin, jossa voi virkistäytyä vain muistoilla.

Hieman ennen kesähelteiden alkua Turun maakunta-arkisto on avaamassa arkiston menneistä vuosista kertovaa verkkonäyttelyä. Näyttelytyöryhmässä työskentely on ollut antoisaa ja hauskaa. Vuosien varrelta nousee esiin sekä monia värikkäitä paikallisia tapahtumia että karismaattisia persoonallisuuksia, joista voidaan mainita maakunta-arkistonhoitajat Kaarlo Österbladh, Pentti Renvall ja Toivo T. Rinne sekä johtaja Taina Vartiainen. Hieman yleistäen voidaan todeta, että Österbladhin aikana luotiin toiminnan perusta, Renvallin aikana painopiste oli tarkastustoiminnassa ja arkistohallinnossa, Rinteen kaudella parannettiin asiakaspalvelua ja hoidettiin ulkoisia suhteita ja Vartiaisen kaudella kehitettiin asiakirjahallintoa.

Mielenkiintoisia ajatuksia arkistojen perimmäisestä olemuksesta on tullut vastaan sekä asiakkaiden kirjeissä ja valtionarkistonhoitajien kirjelmissä että maakunta-arkiston koulutusaineistoissa. Turun linnan tornista maakunta-arkistoon vuonna 1932 tehty lääninhallituksen arkistosiirto lienee edelleen tähän mennessä maakunta-arkiston haastavin siirtoprojekti ja kiehtoo mielikuvitusta aina uudelleen. Muutamat, aluksi Suomessa vain Turun maakunta-arkiston antamissa koulutuksissa vaikuttaneet opit mm. arkistonhoidon ja asiakirjahallinnon tehtävälähtöisyydestä on otettu kuin vaivihkaa käyttöön muuallakin. Perinteitään kunnioittaen Turun maakunta-arkisto voi kovin ylpeänä todeta, että tänä vuonna järjestetty toukokuun asiakirjahallinnon ja arkistotoimen peruskurssi oli järjestyksessään neljäskymmenesviides (45). Eläköön vanha ja uusi ja erityisesti ne yhdessä!

Ylitarkastaja Pirkko Haario
Turun maakunta-arkisto

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Viesti ilmestyy näkyviin heti kun ylläpito on ehtinyt tarkastaa sen.