14.6.2013

Kokemuksia arkistosta



Sukututkimusta ja kylähistoriaa
Aloin tehdä sukututkimusta vähän yli kymmenen vuotta sitten. Tuolloin tieni kulki ensimmäisen kerran Vaasan maakunta-arkistoon. Alkuun en oikein tiennyt mistä lähteä liikkeelle, mutta sain arkistossa asiatuntevaa ohjausta. Ja siitä se sitten lähti!

Yhtenä päällimmäisenä kysymyksenä oli sukunimeni syntyhistoria. Maakunta-arkistossa säilytettäviä mikrofilmejä tutkimalla se sitten selvisi; juureni ovat varsin syvällä Pohjanmaalla, Vähänkyrön pitäjässä ja Merikaarron kylässä. Innostus oli suuri kun selvisi, että maakunta-arkistosta löytyi myös juuri meidän sukutilamme nimellä kulkeva ja sieltä peräisin oleva taloarkisto. Näin asia on myös kymmenien muiden pohjalaistalojen suhteen.

Vähitellen sukututkimus muuttui minun osaltani paikallishistorian tutkimiseksi ja lähdinkin mukaan kotikyläni historiaa tallentaneeseen Merikaarron historiapiiriin. Valmista tietoa ei löytynyt paljoakaan painettuna, mutta Vaasan maakunta-arkisto kokoelmineen oli monesti apuna tässäkin asiassa. Henkilökunnan opastuksen myötä saimme rakennettua niin kauppa- kuin postihistoriaa sekä selvitettyä kylän ensimmäiset autot että puhelimet. Luonnollisesti tätä listaa voisi jatkaa vielä pitkästi.

Arkku arkistoon
Toisena suurena apuna kylähistoria-projektissa oli oltermannilaitoksen aikainen Merikaarron kyläarkku ja sen sisältämä materiaali. Arkun vanhin asiakirja-aineisto on peräisin 1700-luvulta. Oltermannihallinnon päättymisestä oli kulunut vuosikymmeniä, niinpä Merikaarron historiapiiri luovutti kylänarkun aineistoineen turvaan Vaasan maakunta-arkistoon.

Vielä juuri luovuttamispäivänä 27.10. 2009 kyläarkistoa täydennettiin yksityishenkilöiden haltuun joutuneilla kyläkokouksien pöytäkirjoilla sekä vuodesta 1756 alkavalla "Merikaarron yö- eli kinkerikunnan" kuittikirjalla. Mainittua arkistoa täydennetään vielä kuluvana kesänä yksityiskokoelmista luovutettavilla, alkuaan kyläarkistoon kuuluneilla 1700-luvun isojakokartoilla ja muilla asiakirjoilla.

Pohjanmaan kyläarkistoista erilleen joutunutta materiaalia on yllättävän paljon. Esimerkiksi Merikaarron kyläarkusta peräisin olevaa vuoden 1742 kyläjärjestysohjetta jaVähänkyrön vuoden 1878 kyläjärjestystä säilytetään Matti Auran kokoelmissa (VMA). Lisäesimerkkinä voidaan mainita myös Merikaarron kyläkapulat, jotka Kustaa Vilkunan johtamat kotiseuturetkeilijät veivät Kansallismuseoon kesällä 1930.

Arkistolaitoksen verkkopalvelut
On ollut ilo seurata miten Arkistolaitos on kehittänyt palvelujaan verkossa. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat Astia-verkkopalvelu sekä VAKKA- ja AARRE-kokoelmatietokannat. Asiakirjojen ja muun aineiston etsiminen on helpottunut huomattavasti kymmenen vuoden takaisesta lähtötilanteestani. Tästä suuri kiitos kuuluu Arkistojen Portti -sivustolle, jolta on hyvä ponnistaa tutkimuksissa eteenpäin. Vai pitäisikö sanoa ajassa taaksepäin?

Loistoesimerkkinä Arkistolaitoksen verkkopalveluista haluan mainita juuri Astian. Sen avulla voi löytää sellaista aineistoa, mitä ei tiennyt olevan olemassakaan! Samaan ryhmään kuuluu myös Digitaaliarkisto hakupalveluineen. Toivottavasti tällainen arkistojen verkottuminen lisää niiden vetovoimaa myös nuorison parissa.

Kaikkea tietoa ei tietenkään tule koskaan löytymään verkosta ja oikeastaan hyvä niin. Arkistossa käynti, alkuperäisten asiakirjojen konkreettinen tutkiminen ja etsimänsä löytäminen on sanoin kuvaamaton kokemus!

Pekka Mäenpää
perinneharrastaja, Vähäkyrö


Vinkki: Arkistojen Portti -verkkopalvelusta löytyy uusi artikkeli kyläarkistoista, jossa valotetaan niiden syntyhistoriaa ja sisältöä. Kyläarkistojen syntymisestä kertoo autenttisella tavalla myös tämä Merikaarron kyläarkun sisäkanteen liitetty teksti:

”Tämä skrini eli Loda on yhteinen koko Meri-Karron Kylän ja täsä pitä Kaikki yhteiset ia tarpehelliset Kylän kirjat, nijn Kuin ensixi Kylän Järjestys. Laki Kiria ja mitä jkänäns ne olla maheta tallella pidettämän ja Tämä skrini pitä aina oleman oltermannin tykönä tallella, ja on oltermannin welvollisus että pitä tarkan ja wisun (vaa)rin tästä Lodasta että koska oltermannin muutos tapahtu, että kaikci on hywin tallella nijstä, mitä hän on wastahan ottanut silloin Koska hän Kädestänsä pois anda, joka näin hywäxi löyttihin ia päätettihin yhteisesä Kylän Kokouxesa wahlilan Talos merikarron Kyläs ja wähän Kyrön pitäiähäs sinä 12 päiwänä Tammi Kuus wuona 1816”.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Viesti ilmestyy näkyviin heti kun ylläpito on ehtinyt tarkastaa sen.