Sukututkimusta ja
kylähistoriaa
Aloin tehdä sukututkimusta
vähän yli kymmenen vuotta sitten. Tuolloin tieni kulki ensimmäisen kerran
Vaasan maakunta-arkistoon. Alkuun en oikein tiennyt mistä lähteä liikkeelle,
mutta sain arkistossa asiatuntevaa ohjausta. Ja siitä se sitten lähti!
Yhtenä päällimmäisenä
kysymyksenä oli sukunimeni syntyhistoria. Maakunta-arkistossa säilytettäviä
mikrofilmejä tutkimalla se sitten selvisi; juureni ovat varsin syvällä
Pohjanmaalla, Vähänkyrön pitäjässä ja Merikaarron kylässä. Innostus oli suuri kun
selvisi, että maakunta-arkistosta löytyi myös juuri meidän sukutilamme nimellä
kulkeva ja sieltä peräisin oleva taloarkisto. Näin asia on myös kymmenien
muiden pohjalaistalojen suhteen.
Vähitellen sukututkimus
muuttui minun osaltani paikallishistorian tutkimiseksi ja lähdinkin mukaan
kotikyläni historiaa tallentaneeseen Merikaarron historiapiiriin. Valmista
tietoa ei löytynyt paljoakaan painettuna, mutta Vaasan maakunta-arkisto
kokoelmineen oli monesti apuna tässäkin asiassa. Henkilökunnan opastuksen myötä
saimme rakennettua niin kauppa- kuin postihistoriaa sekä selvitettyä kylän
ensimmäiset autot että puhelimet. Luonnollisesti tätä listaa voisi jatkaa vielä
pitkästi.
Arkku arkistoon
Toisena suurena apuna kylähistoria-projektissa oli oltermannilaitoksen
aikainen Merikaarron kyläarkku ja sen sisältämä materiaali.
Arkun vanhin asiakirja-aineisto on peräisin
1700-luvulta. Oltermannihallinnon
päättymisestä oli kulunut vuosikymmeniä, niinpä Merikaarron historiapiiri luovutti
kylänarkun aineistoineen turvaan Vaasan maakunta-arkistoon.
Vielä juuri
luovuttamispäivänä 27.10. 2009 kyläarkistoa täydennettiin yksityishenkilöiden
haltuun joutuneilla kyläkokouksien pöytäkirjoilla sekä vuodesta 1756 alkavalla
"Merikaarron yö- eli kinkerikunnan" kuittikirjalla. Mainittua
arkistoa täydennetään vielä kuluvana kesänä yksityiskokoelmista
luovutettavilla, alkuaan kyläarkistoon kuuluneilla 1700-luvun isojakokartoilla
ja muilla asiakirjoilla.
Pohjanmaan kyläarkistoista
erilleen joutunutta materiaalia on yllättävän paljon. Esimerkiksi Merikaarron
kyläarkusta peräisin olevaa vuoden 1742 kyläjärjestysohjetta jaVähänkyrön
vuoden 1878 kyläjärjestystä säilytetään Matti Auran kokoelmissa (VMA). Lisäesimerkkinä voidaan
mainita myös Merikaarron kyläkapulat, jotka Kustaa Vilkunan johtamat
kotiseuturetkeilijät veivät Kansallismuseoon kesällä 1930.
Arkistolaitoksen
verkkopalvelut
On ollut ilo seurata miten
Arkistolaitos on kehittänyt palvelujaan verkossa. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat
Astia-verkkopalvelu sekä VAKKA- ja AARRE-kokoelmatietokannat. Asiakirjojen
ja muun aineiston etsiminen on helpottunut huomattavasti kymmenen vuoden
takaisesta lähtötilanteestani. Tästä suuri kiitos kuuluu Arkistojen Portti -sivustolle,
jolta on hyvä ponnistaa tutkimuksissa eteenpäin. Vai pitäisikö sanoa ajassa
taaksepäin?
Loistoesimerkkinä
Arkistolaitoksen verkkopalveluista haluan mainita juuri Astian. Sen avulla voi
löytää sellaista aineistoa, mitä ei tiennyt olevan olemassakaan! Samaan ryhmään
kuuluu myös Digitaaliarkisto hakupalveluineen. Toivottavasti tällainen
arkistojen verkottuminen lisää niiden vetovoimaa myös nuorison parissa.
Kaikkea tietoa ei tietenkään
tule koskaan löytymään verkosta ja oikeastaan hyvä niin. Arkistossa käynti,
alkuperäisten asiakirjojen konkreettinen tutkiminen ja etsimänsä löytäminen on
sanoin kuvaamaton kokemus!
Pekka Mäenpää
perinneharrastaja, Vähäkyrö
Vinkki: Arkistojen Portti -verkkopalvelusta löytyy uusi artikkeli kyläarkistoista, jossa valotetaan niiden syntyhistoriaa ja sisältöä. Kyläarkistojen syntymisestä kertoo autenttisella tavalla myös tämä Merikaarron kyläarkun sisäkanteen liitetty teksti:
Vinkki: Arkistojen Portti -verkkopalvelusta löytyy uusi artikkeli kyläarkistoista, jossa valotetaan niiden syntyhistoriaa ja sisältöä. Kyläarkistojen syntymisestä kertoo autenttisella tavalla myös tämä Merikaarron kyläarkun sisäkanteen liitetty teksti:
”Tämä
skrini eli Loda on yhteinen koko Meri-Karron Kylän ja täsä pitä Kaikki yhteiset
ia tarpehelliset Kylän kirjat, nijn Kuin ensixi Kylän Järjestys. Laki Kiria ja
mitä jkänäns ne olla maheta tallella pidettämän ja Tämä skrini pitä aina oleman
oltermannin tykönä tallella, ja on oltermannin welvollisus että pitä tarkan ja wisun
(vaa)rin tästä Lodasta että koska oltermannin muutos tapahtu, että kaikci on
hywin tallella nijstä, mitä hän on wastahan ottanut silloin Koska hän
Kädestänsä pois anda, joka näin hywäxi löyttihin ia päätettihin yhteisesä Kylän
Kokouxesa wahlilan Talos merikarron Kyläs ja wähän Kyrön pitäiähäs sinä 12
päiwänä Tammi Kuus wuona 1816”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Viesti ilmestyy näkyviin heti kun ylläpito on ehtinyt tarkastaa sen.