20.9.2013

Onnea Aboa Mare



Keisarillinen Suomen senaatti (viralliselta nimeltään tuolloin vaatimattomasti vielä Suomen hallituskonselji) ehdotti vuonna 1812 keisarille, että Turkuun, Helsinkiin ja Vaasaan perustettaisiin merenkulkukoulut. Suunnitteluvaiheessa koulujen ensisijainen tarkoitus oli kouluttaa alipäällystöä ja päällystöä laivastolle. Tilanne kuitenkin muuttui.  Myös kasvavaan kauppalaivastoon kaivattiin kipeästi niin taitavia perämiehiä, että he tarvittaessa pystyivät korvaamaan kapteenin. Keisari myöntyi ehdotukseen ja merenkulkukoulu aloitti toimintansa vuonna 1813 Turussa, osoitteessa Iso Hämeenkatu, talossa numero 25. Vuonna 1836 koulu muutti arkkitehti Carl Ludvig Engelin Turun akatemialle suunnittelemaan Observatoriorakennukseen Vartiovuorelle. 1830-luvulta alkaen koulusta tuli merenkulunopetuksen keskuspaikka Suomessa.

Tähtitorninmäellä, kuten monet turkulaiset paikkaa kutsuvat, koulu toimi noin 130 vuoden ajan, aina vuoteen 1967 asti. Toiminta jatkui seuraavaksi matkustajalaivasataman lähistöllä, Malminkatu 5:ssä ja vuoden 2013 kesästä alkaen entiseen Valion satamavarastoon upeasti saneeratuissa tiloissa, Juhana Herttuan Puistokadulla. Siis tulevan uuden kaupunkisydämen laajennuksen, Linnanfältin keskellä.

Merenkulun opetuksen ja samalla ammattikoulutuksen pitkää historiaa Turussa voi seurata alkuperäisaineistoon nojautuen myös täältä Turun maakunta-arkistosta käsin. Maakunta-arkisto sai kuluvan vuoden helmikuussa Aboa Marelta haltuunsa lisää Turun merenkulkuopiston arkistoa. Aineisto oli jatkoa täällä entuudestaan säilytettävään Turun merenkulkukoulun (Åbo Navigationskola 1813–1918) ja sen seuraajien, Turun merenkulkuopiston (Åbo navigationsinstitut 1918–1944), arkistoihin. Aineisto järjestettiin ja luetteloitiin asiakaskäyttöä varten kesän aikana.

Koulun oppilasmäärä oli viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana pieni. Opetus oli jaettu perämies- ja kapteeniosastoihin. Pääsyvaatimuksena olivat ruotsinkielentaito sekä välttävä luku-, kirjoitus- ja laskutaito. Meriharjoittelua ei vaadittu ennen vuotta 1851. Koulun oppiaineita olivat purjehdustaito, takilointi ja laivanrakennus. Vuodesta 1839 alkaen oppiaineisiin kuuluivat myös piirustus, englanti ja saksa; vuonna 1851 koulussa alettiin opettaa ruotsinkieltä, vuonna 1857 maantietoa ja liikekirjeenvaihtoa, vuonna 1874 terveydenhoitoa ja vuonna 1900 koneoppia.

Syyskuun 20. päivänä 1918 koulu sai merenkulkuoppilaitoksia koskevan asetuksen perusteella nimekseen Navigationsinstitutet vid Åbo svenska sjöfartsläroanstalt. Perämiesten ja merikapteenien lisäksi koulutettiin myös diplomimerikapteeneita. Diplomimerikapteenilla oli muodollinen pätevyys mihin tahansa merenkulkualan toimeen ja etenkin opettajanvirkoihin merenkulkuoppilaitoksissa. Noin kuusikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1983 perustettiin merimieskoulutuksen peruslinja, Sjömansskolan inom Åbo Navigationsinstitut, joka oli toiminnassa aina vuoteen 1998 asti.

Koulun ylimpänä johtona toimi johtokunta. Se koostui kaupungin porvareista ja puheenjohtajana toimi läänin kuvernööri. Koulun rehtoreina alkutaipaleella toimivat 1818–1833 August Hagelstam laivaston majuri, 1833–1845 Erik Benzelstierna merikapteeni ja 1845–1865 Bror Ekelund merikapteeni. Jatkossa kaikki seuraavat rehtorit ovat olleet Turun merenkulkuoppilaitoksessa koulutuksensa saaneita merikapteeneja: 1865–1890 Carl Stenius, 1890–1915 Gustaf Mattsson, 1916–1924 Erik Tengström, 1925–1928 Napoleon Ceder, 1928–1929 O. Jansson, 1929–1931 J. Lagström, 1931–1936 K. Päiviö, 1936–1948 A. Relander, 1948–1972 B. Forman, 1972–1974 H. Myrén, 1974–1976 P. Forsberg, 1976–1996 B. Gyllenberg, 1996–1997 A. Palola, 1998–2001 M. Forsén. Vuodesta 2002 alkaen tämän kunniakkaan koulun rehtorina on toiminut merikapteeni P-O Karlsson.

Lämpimät onnittelut 200-vuotisen perinteen jatkajille!

Anne Wilenius
ylitarkastaja, Turun maakunta-arkisto

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Viesti ilmestyy näkyviin heti kun ylläpito on ehtinyt tarkastaa sen.