8.1.2015

Kyläkirjaston Kuvalehdestä Kalle Päätaloon; Gummerus Oy:n arkisto Jyväskylän maakunta-arkistoon



Maisteri  Kaarle Jaakko Gummerus ryhtyi  vuonna 1872 julkaisemaan lehteä nimeltä ” Kyläkirjasto, lukemisia Suomen kansalle erinäisissä aineissa”.  Palavasieluinen kansanvalistusaatteen kannattaja asui tuolloin Kokkolassa, josta hän muutti Jyväskylään vuonna 1874 saatuaan viran Jyväskylän lyseon suomen ja ruotsin kielen lehtorina. Toimelias Gummerus perusti ystävineen kirjapainon Jyväskylään vuonna 1877. Kyläkirjaston painotoiminta siirrettiin  luonnollisesti Helsingistä omaan kirjapainoon. Gummeruksen kustannustoiminnan katsotaan varsinaisesti alkaneen jo ” Kyläkirjaston” julkaisemisesta vuonna 1872. Näin ollen Gummerus Oy on vanhin yhä toimiva yleiskustantamo Suomessa. Osakeyhtiö perustettiin nimellä K. J. Gummerus Oy vuonna 1906.

Gummeruksen kustannusliike muutti Jyväskylästä Helsinkiin vuonna 1985, mutta muu liiiketoiminta, kuten kirjapaino jäi yrityksen kotikaupunkiin Jyväskylään. Vaikka yhtiön toiminta on aina ollut valtakunnallista, voidaan Gummeruksesta hyvin puhua jyväskyläläisenä yrityksenä. Varsinkin toiminnan alkuvuosina jyväskyläläiset opettajat ja liikemiehet olivat näkyvästi mukana yhtiön hallinnossa.  Kirjapaino oli myös merkittävä työllistäjä Jyväskylässä.

Talvella 2014 käytyjen neuvottelujen jälkeen kustantaja Pekka Salojärvi päätti arkiston lahjoittamisesta Jyväskylän maakunta-arkistoon. Yrityksen Jyväskylän toimipisteessä ollut arkisto siirrettiin maakunta-arkistoon syyskuun alussa, ja samalla aloitti työnsä luovuttajan palkkaama arkistonjärjestäjä.

Arkisto oli osittain varsin hyvässä järjestyksessä jo siirtovaiheessa, joten esim. kirjeenvaihdon arkistointiperiaatteisiin ei tehty muutoksia. Kirjeenvaihto onkin arkiston laajin kokonaisuus. Kirjailijoiden kirjeenvaihtoa löytyy yleiskirjeenvaihdon joukosta vuoteen 1937 saakka. Kirjallisen osaston kirjeet muodostavat oman kokonaisuutensa  vuosilta 1938 - 1970. Kirjeenvaihto on järjestetty vuosittain aakkosjärjestykseen lähettäjän/vastaanottajan mukaisesti. Vaikka arkistoon ei ole laadittu erillistä henkilöhakemistoa, löytyvät niin Olavi Paavolaisen kuin Kalle Päätalonkin kirjeet aakkosjärjestyksen mukaisesti omilta paikoiltaan. Gummeruksella on jonkin verran eroteltu kirjallisella osastolla eri tehtävissä työskennelleiden henkilöiden kirjeenvaihtoa omaksi kokonaisuudekseen. Esimerkiksi Olli Arrakosken, Juhani Salokanteleen, Juhani Syrjän, Pekka Mäkelän ja Tuukka Kangasluoman kirjeenvaihtoa on omissa säilytysyksiköissään. Tuottelias kirjailija Mauri Sariola kävi ilmeisen vilkasta kirjeenvaihtoa myös  kustantajansa kanssa.  Sariola on kirjailijoista ainoa, jonka kanssa käyty kirjeenvaihto on arkistoitu erillisenä kokonaisuutena.

Ulkomaisen kirjeenvaihdon osuus on myös laaja, sillä Gummerus on  merkittävä käännöskirjallisuuden kustantaja. Ulkomaan kirjeenvaihto on niinikään järjestetty aakkosjärjestykseen vuosittain. Käännöskirjallisuuden vuoksi kustantaja Mauno Salojärvi joutui vuonna 1962 raastupaan, kun Gummerus kustansi  Henry Millerin teoksen Kravun kääntöpiiri. Kirjaa pidettiin ”sukupuolikuria ja säädyllisyyttä” loukkaavana teoksena.

Arkiston lopullinen laajuus on 53 hyllymetriä, ja aineiston rajavuodet ovat 1878 - 2010. Vanhimmat asiakirjat ovat  kirjekopiokirjat vuodesta 1878 alkaen sekä tiliasiakirjat alkaen osittain 1880-luvulta. Kyläkirjaston Kuvalehden numerot vuosilta 1878 - 1912 sisältyvät arkistoon. Kokonaisuudesta on erotettu omiksi arkistoikseen Uusi Kirjakerho Oy sekä Ruth ja Mauno Salojärven henkilöarkistot.

Tämän kirjallisuus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän arkiston järjestämis- ja luettelointityö valmistui vuodenvaihteessa. Arkisto on tutkijoiden käytössä heti sen jälkeen, kun mahdollisista käyttörajoituksista on sovittu luovuttajan kanssa.

Päivi Hirvonen
Johtaja, Jyväskylän maakunta-arkisto

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Viesti ilmestyy näkyviin heti kun ylläpito on ehtinyt tarkastaa sen.