25.11.2016

Suomen arkistolaitoksen täyttäessä 200 vuotta

Nils Wasastjerna, 1890-luku (Helsingin kaupunginmuseo)
Nils Wasastjerna, 1890-luku (Helsingin kaupunginmuseo)
Marraskuun 25. päivänä vuonna 1816 Venäjän keisari Aleksanteri I allekirjoitti päätöksen pysyvän arkistonhoitajan viran perustamisesta Suomen senaattiin. Tuosta päivästä lasketaan Suomen arkistolaitoksen synty.

Senaatin arkisto jaettiin kahteen osastoon. Vanhaan arkistoon kuuluivat ne asiakirjat, jotka Haminan vuoden 1809 rauhansopimuksen 12 §:n nojalla poimittiin Ruotsin eri arkistoista ja siirrettiin Suomeen senaatin käyttöön. Siirrettyihin asiakirjoihin kuului sekä uudempia hallinnollisia aineistoja että vanhoja asiakirjoja jopa keskiajalta saakka. Vanha arkisto muodostui nopeasti tutkimusarkistoksi, jota hyödynsivät ajan hengen mukaisesti menneisyyden lähteitä julkaisevat historiantutkijat.


Uusi arkisto oli senaatin virka-arkisto. Sen perustehtävät olivat käytännössä samat kuin Kansallisarkistolla tänä päivänä: historiallisten aineistojen kokoaminen, säilyttäminen ja niihin kohdistuva tietopalvelu sekä viranomaisten asiakirjahallinnasta vastaaminen.

Tutkimuksen painoarvo lisääntyi vuosien kuluessa. Vuonna 1869 senaatin arkiston nimi muuttui valtionarkistoksi. Toiminta jatkuin siitä huolimatta senaatin linnassa. Valtionarkistonhoitajan virkanimi otettiin käyttöön vuonna 1880. Omaan rakennukseensa Kruununhaassa arkisto muutti vuonna 1889. Se on siitä lähtien ollut toiminnan keskipiste, vaikka tiloja on kehitetty ja laajennettu vuosikymmenten kuluessa.

Alueellinen ulottuvuus toteutui 1920-luvulla, kun maakunta-arkistoja ryhdyttiin perustamaan valtionarkiston alaisuuteen. Henkilömäärä kasvoi vähitellen. Kasvu taittui valtion tuottavuusohjelmaan vuonna 2003. Sen jälkeen pysyvän henkilökunnan määrä on vähentynyt ja vähenee edelleen tulevina vuosina. Hankerahoituksen ansiosta laskua on voitu vaimentaa.

Sähköinen palvelutoiminta sai alkunsa 1990-luvun lopulla, kun Vakka-arkistotietojärjestelmä otettiin käyttöön. Tänä päivänä arkistolaitoksen asiakaskunnasta yli 90 % käyttää ensisijaisesti verkkopalveluita. Keskeisimmät aineistot ovat jo joko syntysähköisiä tai ne on digitoitu. Vuoden 2017 alusta lukien (mikäli eduskunta lähiviikkoina vahvistaa hallituksen esityksen) on mahdollista hävittää digitoitujen aineistojen paperikappaleet. Runsaan vuoden kuluttua Mikkeliin valmistuu arkistolaitoksen keskusarkisto. Sen on määrä olla Kansallisarkistoksi muuttuvan arkistolaitoksen viimeinen uudisrakennus.

Arkistolaitos on kokenut suuria muutoksia kahden vuosisadan aikana. Sen perustehtävät ovat silti säilyneet samoina.  Se on harvinaista Suomen viranomaiskentällä, jossa organisaatioita on perustettu, lakkautettu, yhdistetty ja uudelleen nimetty lukuisia kertoja. Silti olemme vielä kaukana jäljessä maamme vanhimmasta arkistonmuodostajasta. Turun tuomiokapituli perustettiin vuonna 1276 ja on siitä lähtien toiminut samalla nimellä.

Jussi Nuorteva
Pääjohtaja, valtionarkistonhoitaja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Viesti ilmestyy näkyviin heti kun ylläpito on ehtinyt tarkastaa sen.