Saamelaisväriä Keski-Suomessa

Vuosi 2016 lähenee loppuaan ja Jyväskylän maakunta-arkisto ja etenkin sen tutkijasali pikkuhiljaa rauhoittuvat joulunodotukseen. Joulukuun loppupuoli on usein hiljaista aikaa tutkijasalissa, mutta joulukuun ajan arkiston asiakkailla on tavallisen tutkijasaliasioinnin ohella mahdollisuus tutustua Suomen ensimmäisenä saamenkielisenä kirjailijana pidetystä Pedar Jalvista kertovaan posterinäyttelyyn. Kiertävä näyttely on saamelaismuseo Siidan, Saamelaisarkiston sekä Sámi allaskuvlan (saamelaisen korkeakoulun) yhdessä tuottama ja Vuokko Hirvosen, Sámi allaskuvlan saamen kirjallisuuden ja koulututkimuksen professorin, käsikirjoittama.

Pedar Jalvi (1888-1916, alkuperäiseltä nimeltään Piera Klementinpoika Helander, myöhemmin Pekka Pohjansäde) syntyi Tenon Yläkönkankaalla ja kansakoulunsa hän kävi Outakoskella. Siteet Keski-Suomeen syntyivät kun hänet 23-vuotiaana hyväksyttiin opiskelemaan Jyväskylän opettajaseminaariin. Nuorena kuolleen kirjailijan ainoaksi teokseksi jäi pohjoissaamen kielellä kirjoitettu Muottaĉalmit (Lumihiutaleita), joka ilmestyi omakustanteena 1915 ja sisälsi viisi runoa ja seitsemän lyhyttä kertomusta. Teoksen lisäksi Jalvilta on säilynyt kansanperinteen keräelmiä ja niiden perusteella kirjoitettuja lehtiartikkeleita. Lisäksi hän pyrki aktiivisesti keräämään ja tallentamaan saamelaisia satuja ja kertomuksia. Jyväskylän maakunta-arkistossa esillä oleva näyttely kunnioittaa Jalvin elämäntyötä, ja postereiden lisäksi tabletilta on nähtävissä (ja kuultavissa) paljon Jalvin elämään liittyviä digitoituja arkistoaineistoja, joita on koottu mm. Jyväskylän maakunta-arkistosta, Keski-Suomen museosta ja SKS:stä.

Pedar Jalvin näyttely ei suinkaan ole ainoa maakunta-arkistossa tänä vuonna nähty kiertävä näyttely. Aiemmin syksyllä esillä olivat pian 100-vuotiasta Suomea juhlistavan Pro Finlandia-näyttelysarjan toinen osa, jossa tietä itsenäisyyteen tarkasteltiin Saksan, Iso-Britannian, Itävallan ja Unkarin näkökulmasta, sekä saksalaisista maahanmuuttajista kertova näyttely, joka valoitti sellaisten kaikkien tuntemien nimien kuten Karl Fazerin tai Gustav Pauligin merkitystä Helsingin ja Suomen kehitykselle 1800-luvulla. Sopivasti näyttelyiden avajaispäiväksi saimme myös professori Outi Merisalon kertomaan aiheesta lisää luennollaan ”Suomesta Saksaan, Saksasta Suomeen: germaanisia kulttuuri- ja tiedevaikutteita 1800-luvun lopun suuriruhtinaskunnassa".

Kiertävät näyttelyt oheisluentoineen tuovat lisätarjontaa myös maakunta-arkistojen palveluihin ja piristävät arkipäivän tietopalvelua. Samalla ne tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tuoda esille paikallisesti aiheeseen liittyviä arkistojen helmiä, kuten Pedar Jalvin tapauksessa seminaarin aineistosta. Posterit ovat toki suppeita, mutta toisaalta ne sisältävät sopivasti tietoa selkeästi esitettynä: näin ollen näyttelyyn tutustuminen onnistuu muun arkistokäynnin yhteydessä ja pienessä ajassa voi saada paljon uutta tietoa ja parhaimmillaan ne herättävät kiinnostuksen aiheen tarkempaan tutkimiseen. Sama vaikutus on usein näyttelyiden ohessa esille laitetuilla alkuperäisillä asiakirjoilla: ne tarjoavat pikakatsauksen aineistoihin, joita ei ehkä tiennytkään olevan olemassa.

Kaisa Kohvakka
Ylitarkastaja
Jyväskylän maakunta-arkisto