Virkatyönä tehtävä digitointi pohjautuu pitkäaikaisiin digitointisuunnitelmiin. Digitointi kokonaisuutena käsittää myös aineistoihin kohdistuvaa metatietotyötä ja fyysistä valmistelua sekä kaikkiin työvaiheisiin liittyvää suunnittelua. Täten työ on pitkäjänteistä ja tehdyt aineistovalinnat koskevat pääosin suuria ja valtakunnallisia aineistokokonaisuuksia.
Virkatyönä tehtävää digitointia on viime aikoina ryhdytty kutsumaan takautuvaksi digitoinniksi erotuksena suunnitteilla olevaan uusien alle 40 vuotta vanhojen viranomaisaineistojen massadigitoinnista. Takautuvan digitoinnin etenemistä voi seurata Kansallisarkiston verkkosivulta.
Vuoden 2018 aikana on tarkoitus jatkaa aiempien suunnitelmien mukaisesti laajojen aineistokokonaisuuksien digitointia (mm. henkikirjakokoelman aakkosellisia hakemistoja viiden vuoden välein vuosilta 1960-1975, poliisilaitosten osoitekortistoja, tuomiokuntien kiinnitysasiainkortistoja, maanmittauslaitoksen lainhuudatuskortistoja, veroluettelokortistoja, valtiorikosoikeuksien akteja). Lisäksi on jo käynnistetty eräiden pienempien, mutta tutkija- ja selvityspalvelun laitostasoista työtä helpottavien kortistoaineistojen digitointi. Jatkossa takautuvasti digitoitavien aineistojen valinnoissa tullaan huomioimaan tutkijayhteisöjen tarpeet sekä yksityisarkistoaineistojen digitointi nykyistä paremmin.
Kansallisarkistossa on vielä loppuvuoden ajan käynnissä viranomaisaineistojen siirtoihin liittyviä maksullisia digitointiprojekteja. PRH -projektissa digitoidaan maistraattien asunto-osakeyhtiöiden asiakirjoja, ja Trafi -projektissa ajoneuvohallintokeskuksen ajoneuvorekisterin mikrokortteja. Näissä projekteissa siirtävä viranomainen maksaa digitointiin liittyvät kustannukset. Viranomaisaineistojen siirtoihin liittyvät projektit päättyvät vuoden lopulla, ja jatkossa uusia viranomaisaineistoja tullaan digitoimaan suunnitteilla olevan tiekartan pohjalta. Maksullista digitointia on toteutettu myös Kansallisarkistossa jo oleviin aineistoihin, ja tätä formaattia toki jatketaan.
Kansallisarkisto on tehnyt jo vuosia kumppanuusyhteistyötä FamilySearchin kanssa liittyen sukututkimuksen keskeisiin lähdeaineistoihin. Toukokuusta syyskuulle 2017 he digitoivat Kansallisarkiston tiloissa autonomian ajan henkikirjoja vuosilta 1809-1917 noin 2.400 sidoksen verran. Nämä aineistot ovat tulossa julkisina Digitaaliarkistoon loppuvuoden aikana. Ensi vuodelle on suunnitteilla eri tuomiokuntien yli 100 vuotta vanhojen perukirjojen digitointi. Aineistoa on henkikirjoihin verrattuna lähes kaksinkertaisesti. Perukirjat ovat sukututkimuksen yksi keskeinen lähdeaineisto.
Kansallisarkisto on myös neuvottelemassa Ancestryn kanssa kumppanuusyhteistyöstä talvi- ja jatkosodissa kaatuneiden kantakorttien digitoinnista. Jos hanke toteutuu, digitoidaan noin runsaan 90.000 sankarivainajan kantakorttiaktien sisältöä ensi vuoden aikana.
Molempiin kumppanuusyhteistyöprojekteihin liittyvät digitoidut aineistot tulevat olemaan julkisesti ja veloituksetta käytettävissä Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa.
István Kecskeméti
johtaja
Aineistohallinnan vastuualue, Kansallisarkisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Viesti ilmestyy näkyviin heti kun ylläpito on ehtinyt tarkastaa sen.