Paikkatietoselvityksessä tarkastellaan KAM-sektorin tapoja luoda ja hyödyntää paikkoihin liittyvää tietoa erityisesti kuvailun näkökulmasta. Tätä varten tehtiin selvitys kirjastojen, arkistojen ja museoiden nykyisistä paikkatiedon soveltamistavoista ja tallennettujen paikkatietojen yhteismitallisuudesta. Selvityksessä kuvataan KAM-sektorin nykyiset paikkojen kuvailukäytänteet ja paikan rooli käytössä olevissa kuvailustandardeissa sekä esitellään KAM-sektorin kannalta keskeiset kansalliset ja kansainväliset paikkatieto-ontologiat. Selvityksen tarkoituksena on myös kirkastaa KAM-sektorin roolia kansallisessa paikkatiedon ekosysteemissä ja antaa ehdotuksia tulevaisuuden toiminnalle. Selvityksessä käsitellään KAM-sektorin ja sen asiakkaiden paikkatietoon liittyviä tarpeita sekä esitetään tietoarkkitehtuuriryhmän näkemys KAM-sektorin yhteisen paikkatieto-ontologian tavoitetilasta ja sen edellyttämistä jatkotoimenpiteitä.
Paikkatieto määritellään selvityksessä kokonaisuudeksi, joka koostuu paikan nimestä, sijaintitiedoista sekä paikkaentiteettien välisistä suhteista. Sijaintitieto on ymmärrettävä karttapistettä laajemmin myös alueeksi tai verkostomaiseksi paikkarakenteeksi. KAM-sektorin paikkatieto-ontologian rakentamisen näkökulmasta määritelmä on tärkeä, koska perinteisesti paikkatieto on tarkoittanut sektorilla paikannimeä, jota on nyt jo ryhdytty täydentämään sijaintitiedoilla. Paikkatiedolla on kuvailussa myös kuvassa 1 esitetty kaksinainen luonne: yhtäältä aineistoja ja muita resursseja kuvaillaan paikkatiedolla, toisaalta paikkatieto on kuvailun kohde. Paikkatieto-ontologian rakentamisessa on kyse jälkimmäisestä: paikkojen mallintamisesta koneluettavaksi ja -ymmärrettäväksi rakenteiseksi kuvaukseksi paikoista ja niiden ominaisuuksista sekä ontologiaan sisältyvien paikkojen suhteista. KAM-sektorin paikkatiedon erityistarpeiksi tunnistetaan selvityksessä historialliset nimet, erikieliset nimet, epäviralliset nimet ja ulkomaiset nimet maittain ryhmiteltynä. Kuvailussa tarvittava paikkatieto myös vaihtelee kuvailtavasta resurssista riippuen yksittäisestä karttapisteestä laajoihin maantieteellisiin alueisiin.
Kuva 1. Paikkojen kuvailu resurssien kuvailun välineenä
Tietoarkkitehtuuriryhmän visioimassa tavoitetilassa KAM-sektori asemoituisi osaksi paikkatiedon kansallista ekosysteemiä. Tässä kokonaisuudessa KAM-sektori hyödyntäisi muiden tahojen tuottamaa paikkatietoa ja vastaisi historiallisen paikkatiedon tuottamisesta ja ylläpidosta myös muiden toimijoiden tarpeisiin. KAM-sektorin tarpeiden mukaisen paikkatiedon yhteistuotantoon lähdettäisiin YSO-Paikat -ontologian kehittämisellä, ja hyödyntämällä jo olemassa olevia kansallisia ja kansainvälisiä paikkatietovarantoja. Nimitietopalveluselvityksen tapaan Paikkatietoselvityksessä on tunnistettu tavoitetilaan pääsemiseen edellyttämiä jatkotoimenpiteitä. Näistä keskeisin on historialliseen paikkatietoon KAM-sektorin ulkopuolella liittyvien tarpeiden selvittäminen ja yhteisymmärryksen luominen ajallisen paikkaontologian laajuudesta. Vasta tämän jälkeen kyetään arvioimaan KAM-sektorille paikkatiedon kansallisessa ekosysteemissä visioidun roolin edellyttämiä lisäresurssitarpeita ja ratkaisemaan onko sektorilla edellytyksiä ottaa kansallinen vastuu historiallisesta paikkatiedosta, joko yksin tai muiden toimijoiden tuella.
Nimitietopalveluselvityksessä esitettyjä jatkoselvityksiä on jo laadittu opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella ja ministeriö on myöntänyt rahoitusta myös Paikkatietoselvityksessä esitettyihin jatkotoimenpiteisiin. Tietoarkkitehtuuriryhmä järjestää tammikuussa 2018 nimitietopalvelu- ja paikkatietoselvityksiä esittelevän seminaarin, jossa kerrotaan myös jatkovalmistelun tilanteesta ja
tulevaisuudesta.
Jaana Kilkki
vastuualuejohtaja, aineistohallinta
Kansallisarkisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Viesti ilmestyy näkyviin heti kun ylläpito on ehtinyt tarkastaa sen.