Time Machine lupaa ratkaisuja kulttuuriperintöalan avainkysymyksiin

Euroopan kulttuuriperintötoimijoita kootaan yhteen

Euroopasta kuului tänään hyviä uutisia: Time Machine FET Flagship –hankeaihion ympärille rakentuvaan Time Machine –organisaatioon (TMO) on ilmoittautunut jo yli 400 kulttuuriperintöalaan eri tavoin sidoksissa olevaa organisaatiota – muistiorganisaatioita, yliopistoja ja muita tutkimuslaitoksia sekä alalla toimivia yrityksiä.

Jäsenmäärän kasvu on ollut voimakasta, sillä vielä keväällä organisaatioita oli 200, Suomesta Kansallisarkiston lisäksi Helsingin yliopisto (HELDIG) ja Aalto-yliopisto. Nyt Suomesta ovat mukana myös Kansalliskirjasto ja Musiikkiarkisto. Lisäksi muutamat muut tahot harkitsevat omaa osallistumistaan.

Time Machine on muutenkin kiinnostavassa vaiheessa: se on yhtenä kuudesta finalistista kilpailemassa EU:n uuden ja nousevan teknologian rahoitukseen kohdennettavasta miljardin euron rahoituspotista. Alkuaan hankkeita oli mukana 30. Kun komissio viime vuoden lopulla pisteytti jäljellä olevat kilpailijat, sijoittui Time Machine joukossa ensimmäiseksi. Ensi vuoden jälkipuolella se käy läpi finalistien lopulliset hankehakemukset ja päättää miljardin euron potin jakamistavasta. Mikäli Time Machine on rahoituksen saajien joukossa, alkaisi noin 10 vuoden pituiseksi kaavailtu projekti vuonna 2021.

Time Machine -hankeaihio katsoo sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen:
historian aineistot halutaan digitaalisiksi ja tekoälypohjaisten sovellusten piiriin.
Kuva: Time Machine Organisation
Hankeaihion sisältö

Miksi Time Machine sitten on niin kiinnostava? Siksi, että toteutuessaan projekti lupaa ratkaista aikamme suurimmat kysymykset, joita on pyritty eri tavoin ratkaisemaan jo yli vuosikymmenen ajan.

Ensinnäkin Time Machine aikoo kehittää huomattavan nopean vanhojen aineistojen digitointiratkaisun, jolla Euroopan arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa säilytettävät historian aineistot voidaan saattaa laajassa mitassa digitaaliseen muotoon. Tämän tavoitteen toteutuminen olisi suurta, sillä esimerkiksi Suomessa Kansallisarkisto on digitoinut aineistojaan kaikin keinoin jo 15 vuoden ajan melkeinpä Euroopan ennätysvauhtia, mutta digitointiaste on edelleen noin 5 prosentin tuntumassa. Meidän ikäpolvellemme luontevasti sopiva tehtävä digitoinnin suorittamisesta uhkaakin nykyteknologialla paisua ylisukupolviseksi urakaksi.

Toiseksi Time Machine pyrkii kehittämään pitkäaikaisratkaisun massadigitoinnilla tuotettavan menneisyyden big datan säilyttämiseen. Sen yhteydessä on puhuttu synteettisen DNA:n hyödyntämisestä. Se vaikuttaa lupaavalta, sillä DNA:n pitkäaikaissäilymisen edellytykset tunnetaan, minkä lisäksi myös tulevat sukupolvet pystynevät lukemaan DNA:ta riippumatta siitä, mihin suuntaan tekninen kehitys etenee.

Kolmas Time Machinen tavoite on luoda ratkaisuja ja palveluita, joilla kansalaiset, tutkijat ja muut käyttäjäryhmät voivat päästä tuotettavan digitaalisen kulttuuriperintömme ääreen ja hyödyntää yhteistä dataa aivan uusilla tavoilla. Tavoitteena on siis ensiluokkainen tekoälytuote, jonka avulla voidaan esimerkiksi etsiä ja yhdistellä kulttuuriperintöaineistoihin sisältyviä tietoja uudella tavalla.

Merkittävää hankeaihiossa on myös alussa mainittu Time Machine –organisaatio (TMO). Verkoston toiminnan on määrä jatkua, vaikkei itse projekti lopulta toteutuisikaan. TMO tarjoaa tulevina vuosina jäsenilleen kumppanuuksia sekä kansallisella että Euroopan tasolla. Jäsenyys verkostossa on toistaiseksi maksuton, mutta jatkossa jäsenyydestä peritään 0-2000 euron vuotuinen maksu. Maksu perustuu valittuun jäsenyysluokkaan, eikä esimerkiksi organisaation kokoon.

Suomen rooli hankkeessa

Suomella on mahdollisesti toteutuvassa hankkeessa paitsi paljon saatavaa, myös paljon annettavaa. Meillä on runsaasti osaamista esimerkiksi digitoinnissa, metatietotyössä ja käyttöliittymäsuunnittelussa. Myös tekoälyosaamiseen on satsattu Suomessa paljon. Kansallisarkiston kannalta miellyttävää on, että projektiaihion eri tasoilla toimii lukuisia henkilöitä ja organisaatioita, joiden kanssa olemme jo vuosia olleet toimivassa ja jatkuvassa yhteistyössä. Työskentely vanhojen tuttujen kanssa voi vauhdittaa Suomen tavoitteita hankkeessa.

Yhdessä voimme olla kokoamme suurempia – tule mukaan!

Allekirjoittanut on saanut tehtäväksi toimia Time Machinen kansallisena yhteyshenkilönä. Kiitos luottamuksesta eurooppalaisille kollegoille! Ensimmäisenä toiveenani tehtävässä on, että kaikki kulttuuriperintöalalla toimivat tai hankkeen tavoitteista muuten kiinnostuneet organisaatiot muodostaisivat pikimmiten kantansa hankesuunnitteluun osallistumiseen.

Yhdessä voimme olla kokoamme suurempia. Osallistumisen ensimmäinen askel on rekisteröityminen TMO:n jäseneksi. Se tehdään englanninkielisellä verkkolomakkeella. Syksyllä on tarkoituksena järjestää tapaaminen suomalaisten TMO-jäsenten kesken ja sopia yhteistoiminnan muodoista siitä eteenpäin.

Minuun voi olla yhteydessä hankeaihioon liittyvissä mieltä askarruttavissa kysymyksissä. Tervetuloa mukaan kaikki asiasta kiinnostuneet! Katsotaan yhdessä tämä kortti ja se, miten voimme osaltamme edistää hankkeen tärkeitä tavoitteita.

Tomi Ahoranta
kehittämispäällikkö, Time Machine –hankkeen kansallinen yhteyshenkilö
Kansallisarkisto
tomi.ahoranta@arkisto.fi
p. 0295 33 7004

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Viesti ilmestyy näkyviin heti kun ylläpito on ehtinyt tarkastaa sen.