Alkuvuonna 2012 aloittaa Inarissa toimintansa Saamelaisarkisto. Saamelaisarkisto toimii osana arkistolaitosta, Oulun maakunta-arkiston sivupisteenä.
Alun perin Saamelaisarkistoa suunniteltiin saamelaismuseo Siidan yhteyteen. Kun Saamelaiskulttuurikeskuksen rakentaminen käynnistyi nykyisellä hallituskaudella, hankkeeseen sisällytettiin tilat myös Saamelaisarkistolle. Kesäkuussa on Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen peruskiven muuraustilaisuus.
Miksi arkistolaitokselle perustetaan sivupiste Inariin, vaikka tähän astikin Oulun maakunta-arkisto on hoitanut viranomaistehtävänsä kaikkialla laajalla alueellaan? Paljon voi päätellä pelkästään karttaa vilkaisemalla: ymmärrettävästi kynnys yksityisluontoisen asiakirja-aineiston luovuttamiseen yli 500 km:n päähän Ouluun on korkeampi kuin lähellä sijaitsevaan arkistoon, jossa saamen kieltäkin osataan. Sivupiste myös helpottaa ”puolen Suomen” maakunta-arkiston toimintaa Saamenmaalla esimerkiksi tarkastus- ja koulutustoiminnassa lyhentämällä välimatkoja, Oulusta on nimittäin Inariin n. 540 km. Perustamisen taustalla on myös Saamelaiskäräjien ja arkistolaitoksen aktiivisuus. Norjan Saamelaisarkisto on toiminut 1980-luvulta lähtien ja ollut samalla esikuva vastaavan perustamiseksi Suomeen ja Ruotsiin. Pohjimmiltaan kyse on asiakirja-aineiston talteen saamisesta ja siten saamelaisen asiakirjallisen kulttuuriperinnön säilyttämisestä ja käyttöön antamisesta - siis arkistolaitoksen perustehtävästä Saamenmaalle sijoitettuna.
Saamelaisarkiston perustaa valetaan paraikaa paitsi kiinteistön myös henkilöstön osalta: maakunta-arkistossa on paraikaa haettavana aluksi Ouluun ja vuodesta 2012 Inariin sijoittuva tutkijan virka. Saamelaisarkiston hoitajana toimiva tutkija saa vastuulleen haastavan tehtäväkentän, sillä tehtävänä on paitsi käynnistää Saamelaisarkiston toiminta ja hoitaa sen päivittäistehtävät myös edistää Saamelaisarkiston tunnettavuutta. Nimekkeestä huolimatta tutkijan tehtävät painottuvat varsin käytännönläheisiksi.
Alun perin Saamelaisarkistoa suunniteltiin saamelaismuseo Siidan yhteyteen. Kun Saamelaiskulttuurikeskuksen rakentaminen käynnistyi nykyisellä hallituskaudella, hankkeeseen sisällytettiin tilat myös Saamelaisarkistolle. Kesäkuussa on Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen peruskiven muuraustilaisuus.
Miksi arkistolaitokselle perustetaan sivupiste Inariin, vaikka tähän astikin Oulun maakunta-arkisto on hoitanut viranomaistehtävänsä kaikkialla laajalla alueellaan? Paljon voi päätellä pelkästään karttaa vilkaisemalla: ymmärrettävästi kynnys yksityisluontoisen asiakirja-aineiston luovuttamiseen yli 500 km:n päähän Ouluun on korkeampi kuin lähellä sijaitsevaan arkistoon, jossa saamen kieltäkin osataan. Sivupiste myös helpottaa ”puolen Suomen” maakunta-arkiston toimintaa Saamenmaalla esimerkiksi tarkastus- ja koulutustoiminnassa lyhentämällä välimatkoja, Oulusta on nimittäin Inariin n. 540 km. Perustamisen taustalla on myös Saamelaiskäräjien ja arkistolaitoksen aktiivisuus. Norjan Saamelaisarkisto on toiminut 1980-luvulta lähtien ja ollut samalla esikuva vastaavan perustamiseksi Suomeen ja Ruotsiin. Pohjimmiltaan kyse on asiakirja-aineiston talteen saamisesta ja siten saamelaisen asiakirjallisen kulttuuriperinnön säilyttämisestä ja käyttöön antamisesta - siis arkistolaitoksen perustehtävästä Saamenmaalle sijoitettuna.
Saamelaisarkiston perustaa valetaan paraikaa paitsi kiinteistön myös henkilöstön osalta: maakunta-arkistossa on paraikaa haettavana aluksi Ouluun ja vuodesta 2012 Inariin sijoittuva tutkijan virka. Saamelaisarkiston hoitajana toimiva tutkija saa vastuulleen haastavan tehtäväkentän, sillä tehtävänä on paitsi käynnistää Saamelaisarkiston toiminta ja hoitaa sen päivittäistehtävät myös edistää Saamelaisarkiston tunnettavuutta. Nimekkeestä huolimatta tutkijan tehtävät painottuvat varsin käytännönläheisiksi.
Erilaisissa keskusteluissa Saamelaisarkisto-nimi on saattanut herättää mielikuvia arkistosta, joka on saamelaisten arkisto, jossa on vain saamelaisia tai saamelaisuutta koskevaa eri puolilta koottua aineistoa tai jossa tavoitellaan nimenomaan saamelaisia asiakkaiksi. Millaisesta arkistosta on kyse?
Saamelaisarkiston toimintaa säätelee ensisijaisesti se, että se toimii kiinteänä osana arkistolaitosta, vaikka se sijaitseekin Sajoksessa. Sajos tarjoaa tilat kahdeksalle itsenäiselle toimijalle ja suo samalla hedelmällisiä yhteistyömahdollisuuksia. Samoin Saamelaisarkisto pyrkii luontevaan ja tiiviiseen yhteistyön Siidan ja muiden saamelaisarkistojen kanssa. Saamelaisarkisto ottaa vastaan ja säilyttää sekä antaa tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden käyttöön pohjoisimman Suomen viranomaisarkistoja - sen mukaan kuin aineistot maakunta-arkiston pää- ja sivutoimipisteen kesken päätetään aikanaan sijoittaa - ja etenkin yksityisluontoisia aineistoja. Tehtäväkenttä voidaan tulkita joko vain etnisiteetin näkökulmasta tai laajemmin maantieteellisesti siten, että Saamelaisarkisto toimii Saamenmaalla toimivien viranomais- ja yksityisten organisaatioiden ja henkilöiden arkistona.
Joku saattaa jo nähdä sielunsa silmin, kuinka saamelaisarkiston hoitaja kiertää ensi töikseen eri arkistoja ja konkreettisesti kokoaa asiakirja asiakirjalta saamelaisia tai saamelaisuutta koskevaa aineistoa Saamelaisarkistoon vietäväksi. Esimerkiksi Oulun maakunta-arkistossa säilytettävistä monista arkistoista löytyy tällaisia asiakirjoja, mutta ne pysyvät silti Oulussa jatkossakin osana omia arkistojaan. Arkistoja ei silvota niiden tietosisällön perusteella. Sen sijaan saamelaisia ja saamelaisuutta koskevaa aineistoa voidaan ”koota” temaattisesti paitsi digitoimalla ja viemällä asiakirjoja näin tietoverkkoihin myös kokoamalla tutkijoita ja muita kiinnostuneita varten tietoa tiedosta ja sen sijoituspaikasta - silti Saamelaisarkiston perustehtävää unohtamatta: Saamelaisarkisto ottaa vastaan, säilyttää ja antaa käytettäväksi paikallisten valtion viranomaisten ja yksityisten toimijoiden asiakirja-aineistoa.
Toivottavasti Saamelaisarkisto koetaan alusta pitäen alueensa omaksi arkistoksi. Tämä antaisi Saamelaisarkistolle vahvuutta täyttää tehtävänsä ja vastata siihen kohdistuviin odotuksiin.
Vuokko Joki
Maakunta-arkiston johtaja, Oulun maakunta-arkisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Viesti ilmestyy näkyviin heti kun ylläpito on ehtinyt tarkastaa sen.