4.6.2010

Tutkijasalin päivystyksen kuulumisia

Kesän merkit alkavat näkyä jo tutkijasalissakin. Talven satapäiset kävijäryppäät ovat osittain siirtyneet jo toukokuusta alkaen kesälaitumille. Vaikka melkoinen joukko talvisia tutkijoita onkin poissa, tulee heidän tilalleen pienempi joskin haastavampi asiakasryhmä eli ulkomaalaiset turistit. Turisteistakin suurin osa on sukututkijoita, joskin muutakin tutkimusta tullaan Suomeen tekemään. Varsinkin Yhdysvalloista saapuneet suomalaisten siirtolaisten jälkeläiset ovat tavallinen näky tutkijasalissa.

”Hello! I am from Michigan and I want to know everything of my family!”

Tällainen keskustelunavaus ei ole suinkaan vieras päivystäjille. Tavallisesti nämä matkailijat ovat vain päivän pysähdyksellä Helsingissä, kunnes jatkavat risteilyään Itämerellä. Aikaa on siis vain joitakin tunteja. Onneksi näillä innokkailla sukututkijoilla on usein hyviä lähtötietoja, jolloin päivystäjät voivat opastaa heitä mikrofilmien ja digitaaliarkiston ääreen. Useimmiten turistit poistuvat onnellisina päästyään yhden sukupolven taaksepäin tutkimuksessaan, joskus jopa useammankin. Myös naapuristamme Ruotsista suuntaa joukko sukututkijoita kesäisin Kansallisarkistoon. Muut maat ovat satunnaisemmin edustettuina.

Näin kesäkuun alussa ovat vasta turistien pienet etujoukot saapuneet, mutta sen sijaan kesän saapumisesta kertovat monenlaiset linnut ja eläimet. Arkisto on monelle tuttu pienestä Arkistohiirestä, mutta näkyvämpiä ja eritoten äänekkäämpiä ovat erilaiset linnut. Luettelohuoneen ja uuden tutkijasalin katot ovat jo useina vuosia olleet lokkien suosimana pesänrakennuspaikkana. Pitkälle kesään jatkuva kirkuna muistuttaa päivystäjiä ja asiakkaita luonnon läheisyydestä. Jännittyneenä odotetaan myös vuosittaista iloista perhetapahtumaa. Sorsaemo näet munii munansa Kansallisarkiston sisäpihalle, kaupungin komeimpien rhododendronien alle. Poikasten siirto-operaatiossa riittääkin sitten ihmeteltävää.

Päivystyksessä kesä sujuu leppoisasti, mitä nyt välillä vetreytetään ruostuneita kielitaitoja. Varsinkin mikrofilmiskannerin toimintojen opastaminen vieraalla kielellä pistää savolaispojan kielen solmuun. Hiljaisempaa aikaa jatkuu aina elokuun loppuun asti. Kun monet korkeakoulut ja oppilaitokset aloittavat lukukautensa ja ihmiset palaavat mökeiltänsä, nousevat myös Kansallisarkiston kävijämäärät.

Päivystäjiltä on jo pitkään kyselty milloin arkisto on taas pidempään asti auki. Varsinkin päivätöiden ohella tutkimusta tehneet ovat kärsineet supistetuista aukioloajoista. Nyt on vihdoin näkyvissä valoa tunnelin päässä. Suunnitelmissa näet on, että syyskuusta alkaen talvikauden aikana arkisto olisi auki kerran viikossa kello 20.00 asti ja lauantaisinkin kerran kuussa. Toivottavasti tämä näkyy asiakasmäärissä, sillä viime kädessä juuri asiakasmäärät tulevat ratkaisevasti vaikuttamaan aukioloaikoihin.

Ville Kontinen
Tutkija, Kansallisarkisto

3 kommenttia:

  1. Hienoa, että meille työn ohella sukujaan tutkiville palaa mahdollisuus asioida arkistoissa muulloinkin kuin kesälomilla. Kiitos sitä jo etukäteen. t. Riitta

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. Viesti ilmestyy näkyviin heti kun ylläpito on ehtinyt tarkastaa sen.