Ruotsalaisen historian professorin Yvonne Hirdmanin palkittu tutkimus ”Den röda grevinnan” kertoo hänen äitinsä elämänvaiheista eurooppalaista taustaa vasten. Hirdman käytti nettiä tutkimusvälineenä, kun hän etsi tietoja äitinsä pitkäaikaisesta miesystävästä Heinrich Kurellasta:
”Metsästän edelleen ja netistä löydän Kurellan – hän suorastaan hyppää silmilleni. Mutta se ei ole Heinrich. Se on Alfred, hänen vanhempi veljensä, syntynyt toukokuussa 1895, kuollut kesäkuussa 1975 Itä-Berliinissä. Onnenkantamoinen siis. Saksalainen kommunisti, joka oli asunut Moskovassa ja jäänyt henkiin, joka on jopa Wikipediassa … Isän nimi oli Hans Kurella. Hänkin on netissä. Hän oli psykiatri, ylilääkäri Briegin mielisairaalassa.”
Itselläni on työn alla vuonna 1801 syntyneen suomalaisen aatelisnaisen Sophie Munsterhjelmin elämäkerta. Luen ja käännän parhaillaan hänen vuonna 1813 pitämäänsä ranskankielistä oppimispäiväkirjaa. Neiti Munterhjelm vietti tuon vuoden Hämeenlinnassa rouva Ahlbergin täysihoitolakoulussa. Päiväkirjan sivuilla vilisee ystävättärien, sukulaisten ja tuttujen nimiä: Gripenberg, Furuhjelm, Nordenswan, Ammilon, Uschakoff. Käännöksen edetessä hyppelen koko ajan myös netissä ja teen hakuja. Löydän Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Biografiakeskuksen sivuilta helsinkiläisen kauppaneuvos Jegor Uschakoffin elämäkerran. Saan nopeasti selville, miksi juuri hän vilahtaa Sophien päiväkirjassa: Suomen sodan alettua Uschakoff seurasi etenevien venäläisjoukkojen vanavedessä Suomeen ja asettui sodan jälkeen veljensä kanssa aluksi asumaan Hämeenlinnan. Kun naputan Googleen Gripenberg-nimen, löydän Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkelista kiintoisan tiedon siitä, miten pedagogisia opintoja Pestalozzin luona Sveitsissä harjoittanut Odert Henrik Gripenberg perusti ensimmäisen oman oppilaitoksensa, yksityisen internaattikoulun juuri Hämeenlinnaan vuonna 1812. Saman aikaan kaupungissa opiskeli hänen serkkunsa Margareta Charlotta Gripenberg, Sophie Munsterhjelmin koulutoveri. Entä keitä ovat Sophien ystävättäret Johanna ja Elisabeth Nordenswan? Avaan Suomen Sukututkimusseuran HisKi-tietokannan ja naputtelen nimet hakuohjelmaan, josta löydän hetkessä heidän kaste- ja vihkitietonsa.
Internet on aarrearkku, joka on avannut myös ammattitutkijalle mahdollisuuden aivan uudenlaiseen tiedonhakuun: netistä löytyy asioita, joiden olemassaoloa tutkija ei ole osannut edes arvata saatikka kysyä tai etsiä. Pelkkien nimihakujen avulla nuoren tytön päiväkirjan sivut yhdistyvät reaaliajassa tuon ajan poliittiseen, yhteiskunnalliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen historiaan tavalla, joka paperimaailmassa ei olisi ollut mahdollista.
Yksi on kuitenkin vielä tästä joukosta poissa. Missään internethauissa en tule osumia muistiorganisaatioiden luetteloihin tai kokoelmatietoihin. Ne ovat edelleen hankalasti kunkin laitoksen omien sivujen ja monimutkaisten hakuohjelmien takana. Menen arkistolaitoksen sivuille ja testaan Kansallisarkiston VAKKA-arkistotietokantaa. Naputan hakusanaksi ”Gripenberg” ja saan 429 osumaa, joista ainoakaan ei anna suoraa viitettä esimerkiksi Odert Henrik tai Margareta Charlotta Gripenbergiin. Tietokannan puurakenteen takana voi toki piillä kiintoisaa tietoa, mutta sen esiin kaivaminen on hankalaa ja todennäköisesti jotain tärkeää jää paljastumatta, jos en osaa seurata oikeata ”polkua”. Harmittelen, mikseivät vaikkapa arkistoaineistojen kuvailutiedot ole internetissä, jolloin niihin voisi kohdistaa helppoja ja nopeita hakuja samaan tapaan kuin esimerkiksi ylioppilasmatrikkeliin tai Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran elämäkerta-aineistoihin. Jos tällainen haku ja tietojen yhdistäminen olisi mahdollista esimerkiksi arkistolaitoksen aineistojen kohdalla, uskon, että löytäisin ennalta aavistamattomia helmiä, tiedonmuruja ja palapelinpaloja tutkimieni Gripenbergien, Furuhjelmien, Nordenswanien Ammilonien ja Uschakoffien elämästä.
Kirsi Vainio-Korhonen
Professori, Arkistolaitoksen neuvottelukunnan jäsen
Munsterhjelmista en muista oikein mitään, mutta Armfeltin nimi on tuttu SKS:n lisäksi Kansallismuseosta ja Helsingin yliopiston kanslerinvirastosta.
VastaaPoista