Tiesitkö tämän arkistolaitoksen tutkinnoista?

Arkistolaitoksen tehtävänä on asetuksen arkistolaitoksesta (832/1994) 1§:n mukaan huolehtia arkistotoimen yleisestä kehittämisestä ja sen edellyttämästä tutkimuksesta ja koulutuksesta.

Arkistolaitoksella on tällä hetkellä kaksi tutkintoa: Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinto ja Ylempi arkistotutkinto. Tämän lisäksi järjestetään vuosittain teemapäiviä ja perustutkintoon liittyvää peruskurssia.

Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinto

Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinto (ent. arkistonhoitotutkinto) on jo lähes 35 vuoden ajan kuulunut arkistolaitoksen koulutusohjelmaan. Tutkinnon tavoitteena on antaa suorittajalle valmiudet toimia julkishallinnon ja yhteisöjen asiakirjahallinnon ja arkistotoimen eri tehtävissä. Perustutkintoja valmistuu noin 50 vuodessa. 

Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon pohjakoulutusvaatimuksena on ylioppilastutkinto tai muu soveltuva keskiasteen tutkinto. Lisäksi tutkinnon suorittajaksi hyväksyttävältä vaaditaan vähintään kolmen kuukauden kokemus arkistotoimen tehtävistä ja hyväksytysti suoritettu asiakirjahallinnan peruskurssi (aikaisemmin asiakirjahallinnon ja arkistotoimen peruskurssi). Tutkintoon kuuluu kolme osakuulustelua, joiden aiheina ovat asiakirjahallinnon ja arkistotoimen asema tietohallinnossa, asiakirjahallinnon ja arkistonmuodostuksen suunnittelu ja säilyvyyden ja käytettävyyden turvaaminen. Tutkintoon vaaditaan kaikkiaan kuuden kuukauden työkokemus. Tutkintoon liittyvä yhden kuukauden ohjattu harjoittelu voidaan suorittaa Kansallisarkistossa, maakunta-arkistossa tai muussa hyväksytyssä harjoittelupaikassa.  Tutkintoon kuuluu myös lyhyt kirjoitelma, jonka laatiminen ajoitetaan tutkinnon loppuvaiheeseen.

Arkistolaitoksen koulutukseen käytettävissä olevien resurssien vähentyessä on tämän vuoden alusta tutkintoon liittyvä ohjaus ja neuvonta keskitetty Kansallisarkistoon, Turun maakunta-arkistoon ja Joensuun maakunta-arkistoon. Tutkinto-oikeus myönnetään Kansallisarkistossa. Kaikissa maakunta-arkistoissa voi edelleen suorittaa kirjalliset kuulustelut, mutta tentaattorit ovat yllä mainituissa arkistolaitoksen yksiköissä. Kuukauden ohjatun harjoittelun voi jatkossakin suorittaa sekä Kansallisarkistossa että kaikissa maakunta-arkistoissa. Kirjoitelmien ohjaus ja arviointi on puolestaan jaettu Kansallisarkiston, Joensuun maakunta-arkiston ja Oulun maakunta-arkiston välillä. Ruotsinkielisten tutkinnon suorittajien ohjaus ja neuvonta sekä kirjoitelmien arviointi on keskitetty Vaasan maakunta-arkistoon. Kun tutkinnon kaikki osat on suoritettu, annetaan todistus Kansallisarkistosta. Tutkintovaatimukset päivitetään vastaamaan uusia käytäntöjä tämän vuoden aikana.

Tutkintoon vaadittava asiakirjahallinnon ja arkistotoimen peruskurssi on vuoden alusta uudistettu asiakirjahallinnan peruskurssiksi ja kurssin sisältö on suunniteltu vastaamaan tämän päivän asiakirjahallinnan vaatimuksia. Uuteen asiakirjahallinnan peruskurssiin on yhdistetty manuaalisen ja sähköisen asiakirjahallinnan perusasioita. Kurssi toteutetaan monimuotokoulutuksena, johon kuuluu kaksi lähiopetuspäivää ja verkkoympäristössä suoritettavia välitehtäviä. Asiakirjahallinnan peruskurssin hyväksytty suoritus edellyttää kurssin kaikkien osakokonaisuuksien suorittamista.

Sekä perustutkinnon että peruskurssin kehittäminen jatkuu niin että sisällöt entistä paremmin vastaavat työelämän osaamistarpeita. Samalla selvitetään verkko-oppimisympäristömme laajempaa käyttöä koulutustarjonnassamme. Peruskurssi toteutetaan perinteisen luentomuotoisen opetuksen ja verkko-opiskelun yhdistelmänä. Ensi syksynä viimeisen kerran koulutusohjelmassa olevan sähköisen asiakirjahallinnon peruskurssin voi suorittaa ainoastaan verkko-oppimisympäristössä.  Verkko-oppimisympäristön laajemmalla hyödyntämisellä tarjoamme useammalle arkistoalan koulutuksesta kiinnostuneelle mahdollisuuden paikkariippumattomasti täydentää ja kehittää osaamistaan.

Arkistolaitoksen asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinto ei kuulu viralliseen koulutusjärjestelmään.  Näyttötutkintona suoritettava asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ammattitutkinto, jolla on Opetushallituksen vahvistamat tutkintovaatimukset, tarjoaa vaihtoehtoisen tavan arkistolaitoksen perustutkinnon tasoisen tutkinnon suorittamiselle.

Ylempi arkistotutkinto

Arkistolaitos on toteuttanut ylempää arkistotutkintoa vuodesta 1936 lähtien. Tutkinto oli alun perin tarkoitettu ensisijaisesti arkistolaitoksen sisäiseksi koulutukseksi, jolla voitiin lisätä virkamiesten arkistoteoreettista ja ammatillista osaamista. Myöhemmin tutkintoa ovat voineet suorittaa myös muut valtionhallinnon sekä kunnallishallinnon asiakirjahallinnon asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt.

Tutkinnon suorittajaksi hyväksyttävältä on edellytetty ylemmän korkeakoulututkinnon, asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon (ent. arkistonhoitotutkinnon) tai vastaavan oppimäärän suorittamista sekä vähintään vuoden kokemusta alaan kuuluvien tehtävien päätoimisesta hoitamisesta.

Tutkinto on koostunut seitsemästä kirjallisesta osakuulustelusta, se on edellyttänyt osallistumista vähintään kahteen arkistolaitoksen järjestämään seminaariin, hyväksyttyä harjoittelua ja tieteelliselle opinnäytetyölle asetettavan vaatimuksen arkistoteoreettista pohdiskelua sisältävän tutkielman laatimista. Tutkinto on laajuudeltaan 37,5 opintopistettä.

Ylempi arkistotutkinto antaa valmiudet arkistolaitoksen teoreettista asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin sekä virastojen ja laitosten arkistoalan johto- ja suunnittelutehtäviin.

Arkistolaitos on tehnyt vuonna 2011 päätöksen ylemmän arkistotutkinnon lakkauttamisesta laitoksessa ja yliopistotasoisen arkistokoulutuksen siirtämisestä yliopistojen hoidettavaksi. Uusia tutkintolupia ei ole myönnetty enää 31.5.2011 jälkeen. Luvan saaneilla on mahdollisuus viedä tutkinto loppuun 31.5.2014 mennessä, jolloin kaikki osa-alueet tulee olla suoritettuina.

Kehittämispäällikkö Raili Oittinen

Tutkija Karin Gref

Kansallisarkisto