Pula-ajalta Seminaarinmäelle - suomenkielinen opettajankoulutus 150 vuotta!

Jyväskylässä päättynyt ja Mikkeliin siirtyvä Kansallisarkiston kiertävä asiakirjanäyttely Kansanhuoltoministeriöstä houkutteli Jyväskylän maakunta-arkistoon ennätysmäärän tutustujia. Erityisen suosittu oli näyttelyn alkajaisiksi järjestetty Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen professorin Pirjo Korkiakankaan yleisöluento ”Korttipeliä ja kekseliäisyyttä. Pula ja säännöstely vuosien 1939-1954 Suomessa”. Harvoin on arkiston seminaarihuone ollut niin ääriään myöten täynnä, että osa innokkaista kuulijoista joutui seuraamaan luentoa aulan puolelta, ja tuolitkin pääsivät loppumaan kesken. Monilla oli myös omia tarinoita ja muistoja säännöstelyn ajoista, ja tilaisuus oli hieno osoitus arkiston, yliopiston ja myös yleisön yhteistyöstä. Seuraavaksi Jyväskylän maakunta-arkisto juhlistaakin kesäkuussa aukeavalla asiakirjanäyttelyllään 150-vuotisjuhlaansa viettävää Jyväskylän yliopistoa. Asiakirjanäyttely kattaa ajallisesti yliopiston edeltäjien Jyväskylän seminaarin ja Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun vaiheet aina 1960-luvulle saakka.

Jyväskylän seminaari, tuo ensimmäinen suomenkielistä opetusta antava kansakoulunopettajaseminaari, aloitti toimintansa syksyllä 1863 Uno Cygnaeuksen johdolla. Seminaarin arkisto on tunnetuimpia ja myös tutkituimpia Jyväskylän maakunta-arkiston aineistoja, jonka nimi- ja arvosanaluetteloista voi löytää useita Suomen kulttuurielämän vaikuttajia. Tunnettu seminaarilainen on esimerkiksi vuonna 1863 ensimmäisten joukossa opintonsa aloittanut Minna Canth (os. Johnson), jonka opinnot tosin jäivät kesken hänen mentyä naimisiin seminaarin lehtorin Johan Ferdinand Canthin kanssa. Uno Cygnaeus halusi nähdä kansakoulunopettajina nimenomaan naisia, sillä opettaminen ei hänen mielestään mennyt ”liiaksi äitiyden ulkopuolelle”, mutta seminaarissa opiskeli myös monia kuuluisiksi nousseita miehiä, kuten kirjailija Johannes Linnankoski.

Seminaarin ja sitä seuranneen kasvatusopillisen korkeakoulun arkistot ovat säilyneet tähän päivään ilman suuria katkoksia, ja niiden kautta pääsee käsiksi opettajankoulutuksen arkeen eri aikoina. Saatavilla on asiakirjoja opettajakokousten pöytäkirjoista ja opetussuunnitelmista Minna Canthin ja muiden opiskelijoiden hakupapereihin, arvosanaluetteloihin ja muistiinpanovihkoihin: koska oppikirjoista oli pulaa, joutuvat oppilaat kirjoittamaan ja piirtämään muistiinpanoja. Tästä johtuen seminaaria nimitettiin aluksi myös ”vihkoseminaariksi”.

Jyväskylää on kutsuttu Suomen Ateenaksi, eikä turhaan. Seminaarin ohella täällä ovat syntyneet Suomen ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, Jyväskylän Lyseo vuonna 1858 sekä Jyväskylän tyttölyseo, jonka juuret ulottuvat vuoteen 1864. Myös näiden sekä monien muiden oppilaitosten arkistoja säilytetään Jyväskylän maakunta-arkistossa, jossa ne ovat tutkijoiden käytettävissä. Erikoisuutena voi mainita vaikkapa Jyväskylän Lyseon teinikunnan arkistoon sisältyvät Otto Ville Kuusisen runot.

Jyväskyläläiset ovat joutuneet viime aikoina jännittämään Lyseon Lukion ja sen vuonna 1902 valmistuneen koulurakennuksen kohtaloa. Päätös lukion lakkauttamisesta on herättänyt paljon tunteita ja vastustusta aina opiskelijoiden lakkoa myöten. Keskustelu kertoo myös paljon koulujen ja opiskelijoiden merkityksestä Jyväskylälle ja sen asukkaille, ja kuinka tärkeäksi osaksi kaupungin historiaa ne koetaan. Jo seminaarin aikoihin Jyväskylää luonnehdittiin erinomaiseksi opiskelukaupungiksi, ja sitä se on edelleen. Onneksemme kaupungin vanhojen oppilaitosten arkistot ovat säilyneet lähes täydellisinä tähän päivään saakka. Tervetuloa tutustumaan sekä näyttelyyn että muihin oppilaitosten arkistoihin!

Kaisa Kohvakka

Ylitarkastaja, Jyväskylän maakunta-arkisto