Näin vuoden lopuksi on hyvä hetki katsoa, mitä on tapahtunut ja mitä lähitulevaisuudessa on näkyvissä.
Tutkijasalin ovi on käynyt tänä vuonna Mikkelissä entistäkin harvemmin – pudotusta asiakaskäynneissä näyttäisi tulevan viime vuoteen verrattuna parisenkymmentä prosenttia. Kaksi vuotta käytössä ollut tiistai-illan aukiolon viimeinen tunti klo 18-19 ei ole ollut yleisömenestys, joten ensi vuodeksi ilta lyhenee ja suljemme tutkijasalin tiistaisin jo klo 18. Tiedämme kuitenkin, että asiakkaissamme on paljon pitkämatkalaisia, joille ilta-aukiolo on tarpeen. Ensi vuoden aikana selvitämme, olisiko toinen ilta mahdollista järjestää jatkossa esimerkiksi avaamalla tutkijasali aamulla myöhemmin. Ajantasaiset tiedot aukioloajoista löytyvät aina kotisivultamme.
Tutkittavaksi on saatu uutta aineistoa. Maakunta-arkistoon on tullut arkistoluovutuksina mm. Haminan, Kotkan ja Lappeenrannan raastuvanoikeuksien ja maistraattien, Kymin tuomiokunnan sekä Heinolan kihlakunnan henkikirjoittajan aineistoja. Maakunta-arkiston kirjastoon puolestaan saatiin lahjoituksina suku- ja kyläkirjoja sekä kokoelma Lotta Svärd-kirjallisuutta.
Maakunta-arkistossa jo useamman vuoden työn alla ollut laajan Kymenkartanon lääninhallituksen arkiston järjestäminen on saatu päätökseen. Koko komeuteen voi nyt tutustua Vakan ja Astian kautta.
Mikkelin maakunta-arkisto tutuksi -kurssi veti syksyllä luentosalin kahteen otteeseen täyteen. Samantyyppistä käyttäjäkoulutusta on luvassa myös ensi vuonna. Päivämääriä ei ole vielä lyöty lukkoon, joten kannattaa seurata tiedotustamme arkistolaitoksen kotisivuilla.
Vuoden aikana maakunta-arkistosta on taas lähtenyt maailmalle tuhansia selvityksiä ja asiakirjajäljennöksiä. Joulukuun alussa muuttuivat arkistolaitoksen laskutuskäytännöt. Meillä asioineet ovat jo huomanneetkin muutokset: tilausta tehdessä kysellään tilaajan henkilötunnuksia tai yhteisötilaajan Y-tunnuksia. Ja tilattu selvitys tai asiakirjajäljennös tulee ensin ja lasku sitten erikseen myöhemmin perässä. Arkistolaitoksen uusi hinnasto tulee voimaan 1.1.2013 alkaen.
Toivotan kaikille oikein rauhaisaa joulun aikaa ja onnea vuodelle 2013.
Anne Hänninen
Ylitarkastaja, Mikkelin maakunta-arkisto
AHAA-elämyksiä
Vuoden 2011 lopulla pistettiin pystyyn hanke, jonka tarkoituksena on tuottaa työkalu arkistoille kuvailu- ja luettelointitietojen hallintaan. Sittemmin hanke on saanut nimekseen AHAA-hanke. Nyt töitä on paiskittu vuoden verran ja on aika avata hieman sitä, mitä me täällä oikein olemme puuhailleet. Perustiedot hankkeesta löytyvät esimerkiksi arkistolaitoksen kotisivuilta.
Olemme vuoden 2012 yhteisvoimin kuvanneet mukana olevien arkistojen nykytilaa, koonneet vaatimuksia sekä määritelleet tulevan palvelun tietomallia. Nykytilaa kuvattaessa työt etenivät pitkälti suunnitelmien mukaan ja nykytilat arkistoittain saatiin kuvattua kevään aikana tarpeellisella tasolla. Erilaisten vaatimusten ja tietomallin kanssa olemme työskennelleet koko vuoden. Työ on vieläkin kesken, mutta koko ajan olemme edenneet tasaisella tahdilla.
Ensi vuonna vuorossa on toteutussuunnittelu ja toteuttamisen aloittaminen. Jo tällä hetkellä on aistittavissa, että toteutus kannattaisi toteuttaa jollakin iteratiivisella mallilla. Tämä siksi, että jatkuvasti huomaamme asioita, joita tulisi ottaa huomioon toteutuksessa eikä ideoiden virta näytä tyrehtyvän. Luonnollisesti on helpompi ottaa kantaa konkreettiseen olemassa olevaan kuin ”paperilla” mallinnettuihin asioihin.
Samalla, kun työmme jatkuu palvelun rakentamisen merkeissä, luodaan kansallista käsitemallia arkistokuvailuun. Lisäksi ensi vuonna tuotetaan kansalliset arkistoaineiston luettelointi- ja kuvailusäännöt. Montaa asiaa siis tehdään päällekkäin ja väistämättäkin tästä syntyy riskejä suuntaan jos toiseen. Aika näyttää, miten hyvin vältämme pahimmat sudenkuopat.
Olemme muutama viikko sitten pistäneet AHAAn puitteissa pystyyn oman blogin, jotta hankkeessa mukana olevat pääsisivät purkamaan tuntemuksiaan AHAAsta. Mikäli siis kiinnostaa päästä enemmän sisään AHAAssa tapahtuvaan, suosittelen käymään vilkaisemassa blogia.
Vili Haukkovaara
Hankepäällikkö, AHAA-hanke
Olemme vuoden 2012 yhteisvoimin kuvanneet mukana olevien arkistojen nykytilaa, koonneet vaatimuksia sekä määritelleet tulevan palvelun tietomallia. Nykytilaa kuvattaessa työt etenivät pitkälti suunnitelmien mukaan ja nykytilat arkistoittain saatiin kuvattua kevään aikana tarpeellisella tasolla. Erilaisten vaatimusten ja tietomallin kanssa olemme työskennelleet koko vuoden. Työ on vieläkin kesken, mutta koko ajan olemme edenneet tasaisella tahdilla.
Ensi vuonna vuorossa on toteutussuunnittelu ja toteuttamisen aloittaminen. Jo tällä hetkellä on aistittavissa, että toteutus kannattaisi toteuttaa jollakin iteratiivisella mallilla. Tämä siksi, että jatkuvasti huomaamme asioita, joita tulisi ottaa huomioon toteutuksessa eikä ideoiden virta näytä tyrehtyvän. Luonnollisesti on helpompi ottaa kantaa konkreettiseen olemassa olevaan kuin ”paperilla” mallinnettuihin asioihin.
Samalla, kun työmme jatkuu palvelun rakentamisen merkeissä, luodaan kansallista käsitemallia arkistokuvailuun. Lisäksi ensi vuonna tuotetaan kansalliset arkistoaineiston luettelointi- ja kuvailusäännöt. Montaa asiaa siis tehdään päällekkäin ja väistämättäkin tästä syntyy riskejä suuntaan jos toiseen. Aika näyttää, miten hyvin vältämme pahimmat sudenkuopat.
Olemme muutama viikko sitten pistäneet AHAAn puitteissa pystyyn oman blogin, jotta hankkeessa mukana olevat pääsisivät purkamaan tuntemuksiaan AHAAsta. Mikäli siis kiinnostaa päästä enemmän sisään AHAAssa tapahtuvaan, suosittelen käymään vilkaisemassa blogia.
Vili Haukkovaara
Hankepäällikkö, AHAA-hanke
Carl-Johan Bomanin arkisto Turun maakunta-arkistoon
Turun
maakunta-arkiston kokoelmiin on siirretty pala suomalaisen huonekalutaiteen ja
teollisuuden historiaa turkulaissyntyisen sisustusarkkitehti ja toimitusjohtaja
Carl-Johan Bomanin (1883-1969) arkiston myötä. Carl-Johan Boman toimi vuosina
1906-1955 Turussa sijainneen ja isänsä, puuseppämestari ja tehtailija Nikolai
Bomanin (1845-1923) perustaman Bomanin huonekalutehtaan palveluksessa – ensin
taiteellisena johtajana ja myöhemmin toimitusjohtajana. Arkiston järjestelytyö
on käynnissä ja valmistunee ensi vuoden kuluessa.
Vuonna
1871 perustettu N. Bomans Ångsnickeri – N. Bomanin Höyrypuusepäntehdas on
saanut huomattavan maineen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun johtavana
laatuhuonekalujen valmistajana Suomessa. Yritys kasvoi pienestä verstaasta maan
suurimmaksi höyrypuusepäntehtaaksi huolehtimalla valmisteidensa hyvästä
laadusta ja hyödyntämällä modernia teknologiaa. Se oli suosittu yläluokan ja
porvariston kotien sisustaja Suomessa, ja 1900-luvun taitteen jälkeen
erityisesti myös Venäjällä. Vuonna 1927 yritykselle, jonka nimi oli muutettu Oy
N. Boman Ab:ksi, myönnettiin Ruotsin Kuninkaallisen Hovihankkijan arvonimi.
Bomanin huonekalut saivat palkintoja myös kansainvälisissä taideteollisuus- ja
teollisuusnäyttelyissä jo 1800-luvulta alkaen, ja tuotteiden profiilia juuri taideteollisuustuotteina
kuvaavat osallistumiset niin Suomen Taideteollisuusyhdistyksen
arpajaisvoittonäyttelyihin 1890-luvulta alkaen kuin kansallisiin
edustusnäyttelyihin, Milanon Triennaleen vuosina 1951 ja 1954 tai
skandinaavisen taideteollisuuden merkittävään Pohjois-Amerikan
näyttelykiertueeseen, Design in Scandinavia, vuosina 1954-57. Boman toimitti
huonekaluja merkittäviin julkisiin tiloihin ja teki yhteistyötä arkkitehtien ja
sisustusarkkitehtien kanssa. Myös yksityiskoteja sisustettiin ja omia
myymälöitä Bomanilla oli 1800-luvun lopulta alkaen Turun lisäksi myös (eri
aikoja) Helsingissä, Tampereella, Viipurissa sekä Venäjällä, Pietarissa ja
Moskovassa. 1920-luvulta eteenpäin liikkeen myymälät sijaitsivat vain
Helsingissä ja Turussa.
Carl-Johan
Boman edusti perheyrityksen johdossa toista sukupolvea yhdessä veljiensä
Fritijof (1878-1924), Sigurd (1879-1929) ja Paul Bomanin (1885-1952) kanssa. Tehdas
sijaitsi edelleen Turussa, mutta liikkeen päämyymälä oli Helsingissä. Vuonna
1936 Paul Boman perusti oman yrityksensä Oy Paul Boman Ab:n. Toisessa
maailmansodassa Linnankatu 79:ssä sijainnut tehdas tuhoutui.
Turun
maakunta-arkistoon sijoitettu aineistokokonaisuus on muodostunut Carl-Johan Bomanin
henkilöhistorian siivittämänä hänen muuttaessa perheineen Turusta Helsinkiin
vuonna 1937. Hän työskenteli edelleen Turun tehtaan toimitusjohtajana ja
suunnitteli huonekaluja sekä sisustuksia Helsingissä Kalevankatu 4:ssä
sijainneesta näyttelytilasta käsin. Tässä vaiheessa yrityksen nimenä oli Oy
Boman Ab, ja Carl-Johan Boman perheineen oli sen omistaja. Vuonna 1955
yrityksen omistajaksi tuli Wärtsilä-konserni, ja vanhalla nimellään
puusepäntehdas jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1967, jolloin nimi poistettiin
kaupparekisteristä ja toiminta fuusioitiin emoyhtiöön.
Arkistokokonaisuus
sisältää erityyppisiä dokumentteja
yrityksen toiminnasta, Carl-Johan Bomanin suunnittelutyöstä ja malleista. Siihen
kuuluu laaja piirustuskokoelma asiakaskansioineen, valokuvakokoelma sekä
lehtileikekokoelma, johon on kerätty arvosteluja Bomanin näyttelyistä
vuosikymmenten varrella. Oman kokonaisuutensa muodostavat muutaman
huonekalumallin patentointiin liittyvät asiakirjat. Muu aineisto sisältää
erilaisia, suhteellisen epäsystemaattisesti kerääntyneitä dokumentteja
yrityksen toimintaan liittyen: sopimuksia, kirjeitä, muistiinpanoja,
taloudenpitoon liittyviä dokumentteja. Ajallisesti
aineisto painottuu 1930-luvun lopulta 1950-luvun ensimmäiseen puoliskoon.
Kooltaan arkisto on muutamia hyllymetrejä.
Maija Mäkikalli
Lehtori, Taide- ja kulttuuriopinnot, Lapin
yliopisto
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)