Eurooppa-projekti toi ratkaisun paikalliskulttuurin säilyttämiseen ja esittämiseen verkossa

Topoteekki tulee Itävallasta

Vuonna 2014 käynnistettiin Itävallassa toimivan Kansainvälisen arkistotutkimuksen keskuksen (ICARUS) johdolla Community as Opportunity (CO:OP) –niminen projekti, jonka yhtenä päämääränä oli löytää ratkaisu kotiseutuyhdistyksiä ja muita paikallistoimijoita vaivanneeseen pulmaan siitä, miten kotiseutuaineistoja voisi säilyttää, esittää ja tarvittaessa jakaakin verkon välityksellä. Marraskuun loppuun jatkuva projekti on osa Luova Eurooppa –ohjelmaa ja siihen osallistuu 17 arkistoa ja yliopistoa 11 Euroopan maasta. Suomesta mukana on Kansallisarkisto.

Projektin aikana on luotu Topoteekki-niminen käyttöliittymä, jonka kautta kotiseututoimijat tai vaikka tietystä historian teemasta (esim. sotahistoria tai hautausmaat) kiinnostuneet voivat esittää kuvia, videoita tai ääntä sekä halutessaan myös saattaa sen topoteekin käyttäjien ladattavaksi. 

Topoteekit valloittavat Eurooppaa. Suomessa niitä on
tällä hetkellä kuusi.

Suomalaiset topoteekit

Keski-Euroopassa topoteekkeja on jo runsaasti ja Suomessakin niitä on jo kuusi kappaletta: Kaarinan Piikkiö, Mikkeli, Mäntsälä, Saamenmaa (Sápmi), Sastamalan Suodenniemi ja Säkylä. Neljää topoteekkia ylläpitää paikallinen kotiseutuyhdistys, yhtä kaupunginmuseo ja yhtä Kansallisarkisto itse.

Topoteekkien aineistot on etupäässä digitoitu ihmisten kotiarkistoista, mutta mukana on jonkin verran myös museoiden ja arkistojen kokoelmiin sisältyviä kuvia ja asiakirjoja. Kaikkiaan suomalaisiin topoteekkeihin on tallennettu jo tuhansia paikalliskulttuurin kuvia ja asiakirjasivuja ja muutama äänitiedostokin niistä löytyy. ICARUS on luvannut säilyttää pysyvästi CO:OP-projektin kestäessä topoteekkeihin ladatut kohteet ja niiden metatiedot.

Ensimmäiset kokemukset topoteekeista ovat olleet rohkaisevia ja nyt voimmekin tarjota uusia topoteekkeja avattavaksi mihin päin Suomea tahansa.

Miten topoteekki perustetaan?

Topoteekkia perustettaessa sille valitaan enintään viisi ylläpitäjää, joiden tehtävänä on viedä julkaistavaksi tarkoitetut aineistot topoteekkiin ja lisätä niihin tietyt metatiedot (mm. paikalliset ja yleiset tunnisteet, laatimisajankohta, aineistotyyppi, aineiston omistaja ja käyttölisenssi). Metatietotyö on ajoittain koettu työlääksi mutta toisaalta rutiinin muodostumisen on todettu nopeuttavan työskentelyä. Lisäksi ylläpitäjien tehtävänä on yleisön kommenttien (mikäli niitä vastaanotetaan) käsittely ja julkaisu.

Liikkuvia digitointiasemia on käytetty eri puolilla Suomea. Tässä
niitä viritellään Mäntsälän Pitäjäntuvalla.

Aineiston topoteekkiin digitoitavaksi luovuttanut omistaja päättää aineistonsa käyttölisenssistä ja jatkokäyttöoikeudesta. Käytössä ovat globaalisti tunnetut Creative Commons (CC) –lisenssit, joilla uudelleenkäyttöä säädellään. Vanhat aineistot ovat yleensä helposti julkaistavissa mutta uudemmissa on huomioitava tekijänoikeus- ja henkilörekisterikysymykset. Uuttakin aineistoa voi julkaista, jos aineiston luovuttaja on myös tekijänoikeuden haltija ja jos julkaisusta on sovittu kuvissa esiintyvien henkilöiden kanssa.

Topoteekki-sopimuksen ICARUKSEN kanssa tehneillä on mahdollisuus lainata Kansallisarkistosta liikkuvia digitointiasemia aineiston topoteekkiin digitoimista varten. Laitteita lainataan niiden edestakaisten rahtikustannusten hinnalla. Asemia on neljä, joista yksi sopii enintään A3-kokoisen aineiston digitointiin, kaksi (koko A4) erityisesti valokuvien, diojen ja negatiivien digitointiin sekä yksi hyväkuntoisen paperiaineiston läpisyöttödigitointiin. Ääntä ja liikkuvaa kuvaa laitteilla ei voi digitoida, mutta monet kirjastot tarjoavat mahdollisuuksia niiden saattamiseen sähköiseen muotoon ja sittemmin siirrettäviksi topoteekkiin yleisön katsottavaksi ja kuultavaksi.

Topoteekin kustannukset

Topoteekin avaaminen on vielä tänä vuonna maksutonta, mutta ensi vuodesta (2019) alkaen ICARUS perii tänä vuonna avatuista topoteekeista 300 euron vuosimaksun. Kustannustaso (25 €/kk) vastaa siis suunnilleen yhtä kiinteähintaista laajakaistaliittymää. Ensi vuonna avattavista uusista topoteekeista peritään puolestaan kyseisen EU-maan varallisuuteen (BKT/asukas) perustuvaa vuosimaksua, joka alustavien arvioiden mukaan olisi Suomen kohdalla noin 450 euron suuruinen. Topoteekeista kiinnostuneiden kannattaakin siis toimia nopeasti päästäkseen tuohon edullisempaan maksuluokkaan.

Kannattaakin tutustua yllä linkitettyihin suomalaisiin ja eurooppalaisiin topoteekkeihin, kokeilla niiden monia ominaisuuksia hakutulosten lajittelusta kuvien katseluun ja miettiä, palvelisivatko ne oman kotiseutuyhdistyksen tai muun historian harrastuspiirin tarpeita. Myönteisessä tapauksessa omaa topoteekkia avaamaan pääsee ottamalla yhteyttä meihin allekirjoittaneisiin ja joulukuusta 2018 lähtien suoraan ICARUKSEEN. Itse uskomme ja toivomme, että Topoteekki on vastaus monen yhdistyksen tarpeisiin ja että sille olisi Suomessakin yhä useampia kiinnostuneita käyttäjiä.

Tomi Ahoranta
kehittämispäällikkö, CO:OP-projektipäällikkö Kansallisarkistossa

Markku Mäenpää
erityisasiantuntija, Kansallisarkisto

sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@arkisto.fi

Generaldirektörens översikt: Arkivverkets år 2016

År 2016 var ett betydelsefullt år för arkivverket på många sätt. Arkivverket firade 200-årsjubileum, fastställde en ny strategi och förberedde sig för en omorganisering. Riksdagen antog en ny lag om Riksarkivet och en lag om ändring av arkivlagen.

Pääjohtajan katsaus: Arkistolaitoksen vuosi 2016

Vuosi 2016 oli arkistolaitokselle merkittävä monellakin tavalla. Arkistolaitos vietti 200-vuotisjuhlavuottaan, vahvisti uuden strategiansa ja valmistautui organisaatiouudistukseen. Eduskunta puolestaan vahvisti uuden lain Kansallisarkistosta sekä lain arkistolain muuttamisesta.

Eurooppalaisella yhteistyöllä vauhtia digitointiin ja arkistotutkimukseen

Kansallisarkisto lähti vuoden 2014 lopulla mukaan kiinnostavaan eurooppalaiseen projektiin, joka lupasi paljon erityisesti pöytälaatikkojen ja vinttien kätköissä uinuvien historiallisten aineistojen digitoinnille. Sittemmin kuva projektista on tarkentunut ja suunnitelmat täsmentymässä käytännön toimiksi. Community as Opportunity (CO:OP) –hankkeesta on paljastanut monenlaisia kiinnostavia ja kaikkia arkistojen käyttäjiä hyödyttäviä puolia, joista hieman enemmän seuraavassa.

Digitointilaitteiden testaus on parhaillaan menossa Kansallisarkistossa.
Jokaiseen laitteeseen on jo laadittu yksityiskohtainen käyttöohje.

Vapaaehtoisdigitoinnin kehittämisen tiimoilta olemme hankkineet projektin käyttöön neljä liikkuvaa digitointiasemaa, joilla vapaaehtoiset voivat digitoida omia aineistojaan kuluvan vuoden mittaan järjestettävissä viidessä digitointipäivässä. Tapahtumat järjestetään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa ja jo nyt neljän tilaisuuden paikat on alustavasti sovittu. Uskon ja luulen niin, että viideskin löytää järjestäjänsä aivan lähitulevaisuudessa. Tapahtumissa digitoitava aineisto viedään projektissa tuotetulle karttapohjaiselle Topoteekki-alustalle, jonka se on kaikkien kiinnostuneiden tutkittavissa.

Alun alkaen tavoitteenamme oli, että kaikki Topoteekkeihin Suomesta vietävä aineisto saisi CC-BY 4.0 –lisenssin, jonka turvin aineistojen katselijat voisivat melko vapaasti käyttää niitä omiin tarkoituksiinsa. Marraskuussa pidetyssä Topoteekki-infossa (katso koostevideo) ajatus kuitenkin jalostui niin, että aineiston voi lisensoida myös muulla Creative Commons –perheen lisenssillä tai jättää oikeudet itselleen, jolloin digitoitua kuvaa voi vain katsella ruudulla. Eurooppalaiset kumppanit hyväksyivät tämän ajatuksen marraskuussa pidetyssä projektitapaamisessa ja CC-lisenssit on jo lisätty Topoteekki-alustalle. Digitointilaitteiston valmistelu ja sisäinen koulutus jatkuvat – niiden etenemisestä pysyy parhaiten selvillä hankkeen kotisivua seuraamalla. Suomenkielisen Topoteekki-alustan rakentelu ja testaus on juuri meneillään.

Noin kuukausi sitten pureuduimme hankkeen työpaketti WP 2:een, jonka aiheena on kansainvälinen liikkuvuus. Toimemme sen suhteen olivat vielä suunnittelematta ja ryhdyimmekin selvittämään, mitä kansainvälisen liikkuvuuden lisäämiseksi voitaisiin tehdä. Pian kävi ilmi, että projektilla on käytettävissään jonkin verran varoja ulkomaille suuntautuvien arkistomatkojen tukemiseen. Erittäin hyvä linjaus tässä on se, että tällä kertaa tuki on kaikkien arkistojen käyttäjien haettavissa. Lisäksi projektin käytettävissä on varoja myös naapurimaidemme arkistoihin suuntautuvien ryhmämatkojen tukemiseen. Lisätietoja tuista löytyy niiden omalta sivulta.

Toivoisinkin nyt kaikkien tämän kirjoituksen lukevien kollegoiden, ammatti- ja sukututkijoiden, opiskelijoiden ja muiden arkistojen käyttäjien selvittävän omat mahdollisuutensa tämän tuhannen taalan – tai jopa enemmänkin – tilaisuuden hyödyntämiseen. Ripeästi toimien saamme tästä mahdollisuudesta parhaan hyödyn.

Tulevina vuosina CO:OPin avulla pyritään toteuttamaan vielä muitakin toiveita esimerkiksi talkoistamiseen liittyen. Tästä voimme kuitenkin kertoa enemmän myöhemmin kun suunnittelu on mennyt eteenpäin. Pysyttele siis kuulolla hankkeesta! Tietoa löytyy sekä kotisivulta että aika ajoin myös Kansallisarkiston Facebookista.

Tomi Ahoranta
Kehittämispäällikkö, CO:OP-projektipäällikkö Kansallisarkistossa