Pojat maailman turuilla

Lehdistössä näyttävästi uutisoitu dokumenttielokuva tamperelaisesta Sara Hildénistä (1905 – 1993) herätti monet taiteen harrastajat pohtimaan nykytaiteen keräilijän ja mesenaatin suhdetta paikalliseen taide-elämään. Tässä jutussa kerrotaan muutamista Turun maakunta-arkistossa säilytettävistä aineistoista, joiden kautta voi lähemmin päästä tutustumaan kirjallisten lähteiden kautta hänen vaikutuspiiriinsä kuuluneiden turkulaisten taiteilijoiden elämään, työhön ja ylipäätään 1960- ja 1970-luvun taiteilijaelämään Turussa. 

Elokuvaan haastateltu, nyt jo edesmennyt taiteilijaprofessori Kauko Lehtinen (1925 – 2012) mainitaan usean, maakunta-arkistossa säilytettävän taiteeseen liittyvän arkiston kuvailutiedoissa. Varsinaissuomalaisena hänen tietojaan on oletettavasti karttunut myös kotipaikkakunnan ja muiden paikallisten viranomaisten arkistoihin kuten arvosanatiedot koulun arkistoon, tiedot Ruusuluntin mökkitorpasta maakuntamuseon inventointikertomukseen ja niin edelleen. Myös paikallinen sanomalehti Turun Sanomat uutisoi tuotteliaan Lehtisen näyttelyistä usein ja innostuneesti.  Aikalaislähteitä ainakin tästä Sara Hildénin ”poikiin” lukeutuvasta taiteilijasta siis riittää, vaikka itse mesenaatti piiloutuikin julkisuudelta melko tarkoin. 

Kauko Lehtistä voidaan pitää yhtenä merkittävimmistä turkulaisista ja samalla myös suomalaisista taiteentekijöistä. Pienimuotoisella pistokokeella selvitettiin millaisia jälkiä arkistoihin on paikallisesta taiteilijasta jäänyt. Esimerkiksi Turun lyseon arkistosta käy ilmi, että nuori taiteilijanalku aloitti opiskelun kyseisessä oppilaitoksessa vuonna 1938, mutta keskeytti opintonsa jo seuraavana vuonna. Sittemmin hän siirtyi Turun piirustuskouluun, jonka arkisto on niin ikään löydettävissä Turun maakunta-arkistosta. Onpa Suomen kuvataidejärjestöjen liiton arkistossakin mainintoja Lehtisen taiteilijan uran alkuvaiheista ja hänen osallistumisestaan näyttelyihin teoksillaan.

Lehtinen tutustui Euroopan matkoillaan avantgardististen ja neoavantgardististen suuntausten taiteellisiin alalajeihin: dadaismiin, surrealismiin ja uusrealismiin sekä näiden päivitettyihin muunnelmiin. Nämä maailmalla tukevan jalansijan saaneet suuntaukset olivat tuolloin kuitenkin Suomessa lähes tuntemattomia käsitteitä. Sen sijaan Lehtisen taiteessa näkyi jo 1950-luvulla esimerkiksi varsin selkeästi Pablo Picasson vaikutus.

Kauko Lehtinen on osa turkulaista taidehistoriaa, joka on elänyt vuorovaikutuksessa ”suuren maailman” taiteentekijöiden ja virtausten kanssa. Vaikka hänen ilmaisutapaansa on luonnehdittu usein surrealistiseksi, se ei kuitenkaan taivu kokonaan suuntauksen muottiin: Lehtisen taide on kiinnittynyt realismin kautta todellisuuteen, arkielämän pieniin yksityiskohtiin – ei niinkään ihmisen piilotajuntaan. Lisää tietoa Kauko Lehtisen ja suomalaisen kuvataiteen vaiheista voi lukea mm. Ulla Huhtamäen väitöskirjasta (2007) http://goo.gl/HNVecQ
 

Suomessa Kauko Lehtisen töitä on merkittävät kokoelmat Ateneumissa http://goo.gl/5F61hW , Turun taidemuseossa ja tietysti Sara Hildénin taidemuseossa Tampereen Särkänniemessä.  
 

”Kun menet Eurooppaan, älä mieti, mitä teet, vaan katso ja nauti!” (Otto Mäkilän neuvo Kauko Lehtiselle)

Maria Patjas, valtionhallinnon harjoittelija,
Anne Wilenius, ylitarkastaja, Turun maakunta-arkisto

Kuvia ja taidetta

Turun maakunta-arkiston valoisassa ja kauniissa aulassa asiakasta tervehtii joukko taideteoksia. Niiden olemassaolo jää arkistovierailujen yhteydessä usein vähemmälle huomiolle, mutta ehkä nyt on sopiva hetki tehdä tuttavuutta. Kaksi töistä, joista tässä pääasiassa kerrotaan, liittyy kiinteästi Turun maakunta-arkistoon ja sen aineistoihin. Autenttisiin valokuviin pohjautuvana miljöökuvauksena toisella niistä on lisäksi läheinen suhde vast´ikään ilmestyneeseen Rauman merimiehistöä käsittelevään historiateokseen (Jari Lybeck: Rauman merimiehet, 2013. SKS). Tieteen ja taiteen liitto on näin hauskasti osa myös arkiston ja tutkimustiedon arkipäivää.

Värikäs, suurikokoinen ja railakkaasti ”kulta”kehyksiin sijoitettu akvarelli on aulan istuinryhmän luona. Sen tekijä on maakunta-arkistossakin työskennellyt Rauno Luttinen (TMAn joulurauhanjulistustekstistä tuttu, ks. blogi 23.12.2011). Teoksen nimeksi on inventointiluetteloon merkitty yksiselitteisesti TMA, mutta se voisi olla vaikkapa taidemuseoiden tyyliin ”Näkymä maakunta-arkiston tutkija-aulasta”.  Signeeraus on vuodelta 1996 ja kuvassa seikkailevat tutut arkiston henkilöhahmot vuosien varrelta.

Hallintokäytävän varrella erinäisten pastellisävyisten kehystettyjen kartta-otteiden ja rakennuspiirustusten rinnalla on hauska, pikkutarkasti toteutettu satama-aiheinen panoraama-maalaus. Sen tekijä on raumalainen Tenho Hella (1994): Näkymä Rauman satamasta 1906 eli Rauman murteella ilmaistuna ”Panorama Raum Hamin a.D. 1906”.  Tekijä itse kutsui töitään, joita maakunta-arkiston varastoista löytyy useampikin, termillä historiallinen dokumenttimaalaus.

Teokseen dokumentoitujen laivojen historiatiedot on nyt jo edesmennyt harrastajatutkija Tenho Hella tavoittanut  Rauman museon arkistosta ja osin myös  maakunta-arkiston kokoelmista, mm. Rauman  merimieshuoneen arkistosta ja Rauman maistraatin arkistosta. Alukset, jotka maalauksessa esiintyvät ovat seuraavat: fregatti ”Osmo” (1869), kuunarilaiva ”Uljas” (1891), kuunarilaiva ”Pyhämaatar” (1891) , kaljaasi ”Jalo” (1900),  matkustajahöyryalus ”Norden”,  kuunarilaiva ”Usko” (1890), raakapurjekuunari ”Luvia” (1890), priki ”Aleksander” (1865), kaljaasi ”Taimi” (1890) ja kuunarilaiva ”Aino” (1894).  Tauluun liittyy myös laajahko selosteteksti laivojen rakennusajankohdasta, matkareiteistä, haaksirikoista ja tietenkin omistajista. Yhdessä tämä kokonaisuus on mielikuvitusta kiehtova yhdistelmä.  

Aulassa esillä olevista tauluista mainittakoon lisäksi mm. Kristian Krokforsin (1985): ”Puisto” ja kaksi muuta grafiikanlehteä vuodelta 1989, joiden provenienssi ja tausta ovat parhaillaan selvitettävänä. 

Maakunta-arkisto ei kuitenkaan ole taidemuseo eikä taideteosten esilläpito kuulu arkistolaitoksen lakisääteisiin tehtäviin (vaikka joskus niin toivoisikin) vaan sen tehtävänä on kokoelmiensa ainutkertaisten asiakirja-aineistojen tarjoaminen tutkimuksen käyttöön. Kuvataiteen näkökulmasta kiinnostavaa ja taiteentutkimukselle arvokasta tietopääomaa arkistolaitoksen kokoelmista löytyy runsaasti. Turun maakunta-arkistoon luovutetuista/talletetuista aineistoista mainittakoon mm. taiteilijayhdistys Arte ry:n arkisto, kuvanveistäjä Jussi Mäntysen arkisto, Adolf Ehnroothin muistomerkkitoimikunnan arkisto, Turun Elokuvakerho ry:n ja Turun elokuvaajat ry:n arkistot sekä lukuisat henkilö-, kartano- ja taloarkistot. Taiteen harrastajalle ja keräilijälle suosittelen silloin tällöin piipahtamista maakunta-arkiston kokoelmien pariin, aluksi vaikka Arkistolaitoksen uusien verkkopalvelujen kautta.

 

Anne Wilenius

ylitarkastaja, Turun maakunta-arkisto