7.4.2010

Asiakkaan arkisto

Viimeisin vuosi on ollut arkistossa kuumeisen suunnittelun ja tiiviin toiminnan aikaa. Uurastuksen keskiössä ovat uudet verkkopalvelut, joiden avulla pyrimme saattamaan menneisyyden lähteitä entistä kattavammin kansalaisten käyttöön. Viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla opetusministeriön erillisrahoituksella toteutettu mittava digitointityö oli konkreettisin osoitus liikkeestä tähän suuntaan. Puolessa vuodessa digitaaliarkistoon tallennettujen otosten määrä kohosi miljoonasta yli 5 miljoonaan kappaleeseen.

Yhä suurempi osa arkistojen käyttäjistä liikkuu tutkijasalien sijaan verkossa ja sinne valtaosa uusista hankkeista nyt suunnataan. Me arkistossa haluamme tarjota yhä mutkattomampia ja toimivampia ajasta ja paikasta riippumattomia palveluita niiden tarvitsijoille. Arkistolaitoksen strategia vuosille 2010-2015 linjaa verkkopalvelujen kehittämisen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi ja sitä edellyttää myös muistiorganisaatioiden yhteinen kehitteillä oleva verkkopalvelukanava, Kansallinen digitaalinen kirjasto.

Uuden palvelutuotannon taustafilosofiana on yhteistoiminta palveluidemme käyttäjien kanssa. Tämä blogi on yksi avauksistamme kohti entistä toimivampaa vuorovaikutusta. Sen merkeissä valotamme sitä mitä arkistossa tapahtuu, kerromme kuulumisia arkiston arjesta ja otamme blogin nimen mukaisesti muutenkin asioihin kantaa arkiston näkökulmasta. Lähiaikoina täältä voi lukea ainakin digitaaliarkistosta sekä siitä, miten talvisota edelleen tuntuu arkistossa. Tervetuloa siis lukemaan juttuja ja ottamaan kantaa siihen, mitä arkiston tulevaisuus tuo ja mitä sen pitäisi tuoda tullessaan. Ja tervetuloa myös arkistoon, joko paikan päälle tai verkon välityksellä. Jokaisella on oikeus elämyksiin.

Tomi Ahoranta
Tutkija, Kansallisarkisto

4 kommenttia:

  1. Hei! Tätä kehitystä on tervedittävä ilolla. Säästää aikaa ja rahaa sekä tarjoaa vaihtoehtoisen reitin aineistoon. Ehkä digitaalisen aineiston metatiedoissa ja hakemistoissa on vielä petraamista.

    Olen huomannut viime vuosina, että jotkut seurakunnnat digitoivat aineistojaan itse, onko tässä yhteystyötä arkistolaitoksen kanssa?


    Harri

    VastaaPoista
  2. Tämä sama kehitys on huomattu muissakin arkistoissa. Kääntäen voisi ajatella, että asiakkaiden kynnys vierailla fyysisesti arkistossa on kasvamassa. On totuttu siihen, että mitä ei saa tietokoneella omalta kotisohvalta katsottua, niin sitä ei ole olemassa.

    Tämä toisaalta muuttaa myös arkiston roolia yhteiskunnassa "yhteiskunnan muistista" kohti viihteellistä sisällöntuottamista. Sen huomaa esimerkiksi siinä, että videoiden, valokuvien, karttojen, piirustusten ja muiden "visuaalisesti viihdyttävien" erityismateriaalien kiinnostavuus on kasvussa.

    Mutta tottahan toki verkkopalveluiden kasvu on se ainut nähtävissä oleva suunta, ja siksikin olisi hyvä, että Arkistolaitos uudistaisi yksityisarkistojen tilastointia siten, että myös nettikäyttö tilastoitaisiin.

    Olli

    VastaaPoista
  3. Digitaaliseen aineiston käytettävyyteen liittyvät ongelmat ovat tiedossamme ja niiden ratkaisemiseksi työskennellään aktiivisesti. Myös yhteistyötä digitoinnissa on tietääkseni tehty. Näistä aiheista tulee lähiaikoina juttu tänne blogiin, joten silloin saanemme asiasta lisätietoja ja keskusteluakin käydään.

    Arkistolaitoksessa omaksumamme linja on, kuten Olli kirjoittaa, tuttu myös muista arkistoista ja maista. Aihetta koskevia (englanninkielisiä) papereita löytää netistä esimerkiksi googlaamalla termin Archives 2.0.

    Kysymykseen digitoitujen aineistojen vallitsevuuteen tutkimuksessa pyrimme vastaamaan informoimalla verkkoaineiston käyttäjiä tärkeistä paperimuodossa olevista lähteistä. Aikomuksenamme on kehittää kotisivullamme olevaa Portti-käyttäjäpalvelua tähän suuntaan. Henkilöhistoriallisten lähteiden osalta Portin kehitystyötä kanssamme tekee Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys. Myös verkkopalveluiden käytön tilastointia on kehitetty. Googlen tilastointipalvelut - jos ne niitä mainostamatta saa tässä mainita - tarjoavat tähän helppokäyttöisen ja edullisen välineen.

    Tomi Ahoranta

    VastaaPoista
  4. Vastauksena Harrin kirjoitukseen

    Arkistolaitoksen, Kirkkohallituksen, Ortodoksisen kirkollishallituksen sekä Väestörekisterikeskuksen kesken on perustettu yhteistyöryhmä, joka selvittää väestörekisteriaineistojen digitointia, tietopalvelukäyttöä ja säilyttämistä. Mainittujen tahojen hallussa olevien väestörekisteriasiakirjojen (kirkonkirjat, siviilirekisteriasiakirjat ja Väestötietojärjestelmä) digitoinnissa on tehty selkeä työnjako. Arkistolaitos digitoi vuoden 2009 digitointihankkeen aikana luovutettujen alueiden seurakuntien kaikki mikrokuvatut kirkonkirja-aineistot sekä jatkaa vuodesta 2010 eteenpäin ns. mormonifilmien digitointia. Nämä mikrofilmit sisältävät vanhimpia kirkonkirja-aineistoja 1860-luvulle saakka. Seurakunnat ovat mikrokuvaamassa ja digitoimassa omia aineistojaan. Näissä digitointihankkeissa ei siis esiinny päällekkäisyyttä.

    István Kecskeméti
    Yksikönjohtaja

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. Viesti ilmestyy näkyviin heti kun ylläpito on ehtinyt tarkastaa sen.