Tasan vuosi sitten Hämeenlinnassa elettiin jännityksen täyteisiä päiviä: valmistuisiko maakunta-arkiston uudisrakennus aikataulussa. Kuten ainakin maakunta-arkiston uudisrakennusblogin lukijat tietävät, odotus päättyi vapun aattona 2009 ja rakennus luovutettiin maakunta-arkiston käyttöön huolimatta siitä, että jonkun verran viimeistelytöitä oli vielä tekemättä. Tämän jälkeen alkoi kiivas, 11 viikkoa kestänyt muutto uudisrakennukseen. Kun juhlalliset vihkiäiset saatiin vielä ”hoidettua” 29.9.2009, ajattelimme maakunta-arkistossa, että edessä on paluu entiseen arkeen.
Ihan näin ei kuitenkaan tapahtunut. Maakunta-arkistoa on esitelty laajasti eri medioissa luultavasti kaikista mahdollisista näkökulmista. Jo rakennusaikana epätavallisen kunnianhimoinen arkkitehtisuunnittelu ja sen toteutus oli herättänyt huomiota, joten täytetä yllätyksenä suuri mielenkiinto rakennusta ja siellä tapahtuvaa toimintaa kohtaan ei tullut. Ei meillä mitään julkisuutta vastaan ole, mutta entisen hiljaiseloon verrattuna se toisinaan on tuntunut hivenen hämmentävältä. Kiinnostus maakunta-arkiston esittelyihin on ollut täysin eri luokkaa kuin ennen: syksyn aikana rakennukseen ja maakunta-arkiston toimintaan kävi tutustumassa 52 ryhmässä 787 henkeä. Lisäksi vihkiäispäivänä avoimien ovien ruuhkassa meillä vieraili kolmessa tunnissa noin 550 henkeä. Itselleni ehkä yllättävin yhteydenotto on tullut Kreikasta, kun sikäläinen arkkitehti sopi tutustumiskäynnin rakennukseen.
Rakennuksen suunnitelleella arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komosella oli alun alkaen tavoitteena tehdä rakennuksesta edustava kokonaisuus, ja siinä heidän täytyy sanoa onnistuneen. Eikä näin ole pelkästään meidän omasta mielestä, sillä rakennus on saanut erilaisia arkkitehti- ja suunnittelupalkintoja siinä määrin, ettei kaikkia plakaatteja ole vielä ehditty seinille kiinnittää. Koristeellinen ulkoasu ei ole ainoa onnistunut asia rakennuksessa. Myös sisältä rakennus on osoittautunut erittäin toimivaksi. Kuten arkkitehdit eri palkitsemistilaisuuksissa ovat todenneet, pohjaratkaisu on loppujen lopuksi hyvin simppeli, mutta se piti ensin keksiä. Tilat on jaettu selkeästi kolmeen eri kokonaisuuteen. Asiakkaille on oma valoisa kokonaisuus ensimmäisessä kerroksessa. Tämän päällä on yhtenäinen säilytystila, makasiinit asiakirjoille. Kolmannen kokonaisuuden muodostavat henkilökunnan käyttöön tarkoitetut työhuone- ja muut työskentelytilat.
Henkilökunnalle siirtyminen vanhoista, ahtaista tiloista merkitsi huomattavaa muutosta. Selkein muutos johtui uuden rakennuksen suuresta koosta. Vanhassa paikassa lähes koko henkilökunta työskenteli yhdessä kerroksessa; nyt pelkästään työhuoneet ovat kolmessa eri kerroksessa. Päivän mittaan ei välttämättä edes näe kaikkia työtovereitaan, ja langattomat puhelimet ovat täysin välttämättömät yhteydenpidossa. Henkilökunta on ollut erittäin tyytyväinen parantuneisiin työskentelymahdollisuuksiin.
Arkistoaineistojen osalta muuton voi sanoa merkinneen sitä, että mikään ei ole niin kuin aiemmin. Muuton yhteydessä arkistot ryhmiteltiin uudestaan, joten niiden löytäminen ei onnistu kuten ennen. Muuton jälkitöinä on tehty lukuisia päivityksiä aineistojen sijaintitietoihin, mutta edelleen tässä asiassa on tekemistä. Pyydetyt asiakirjat ovat kuitenkin löytyneet, vaikka joskus niitä onkin jouduttu hivenen etsimään.
Uudisrakennukseen siirtyminen merkitsi väistämättä muutoksia myös asiakaspalvelun toimintatapoihin, sillä suuressa rakennuksessa ei ole voitu toimia samalla tavalla kuin vanhassa paikassa, ja tilattujen asiakirjojen toimitusajatkin ovat väistämättä kasvaneet muutamalla minuutilla. Vaikka jotkut asiakkaat ovat ovat toisinaan kaivanneet vanhojen tilojen kodikkuutta, uudet valoisat ja avarat tilat on otettu tyytyväisinä vastaan. Toivottavasti konkreettisesti esteetön pääsy tiloihimme on poistanut myös sen henkisen kynnyksen, joka joskus tuntuu olevan esteenä arkiston oven avaamiselle.
Kari Korpi
Ylitarkastaja, Hämeenlinnan maakunta-arkisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Viesti ilmestyy näkyviin heti kun ylläpito on ehtinyt tarkastaa sen.