Paluu menneisyyteen II: Kotirintama 1943

Jokasyksyiseksi traditioksi muodostuneet aikamatkat (ks. blogikirjoitus 12.10.2010) ovat viime viikkoina saaneet Vaasassa jälleen jatkoa, kun kaikki kaupungin kuudesluokkalaiset kutsuttiin Bragen kotiseutumuseoon tutustumaan omakohtaisesti kotirintaman 1943 arkeen. Aikaisempien aikamatkojen tapaan osallistujat eläytyvät menneeseen aikakauteen mm. siten, että heidät puetaan ajanmukaisiin vaatteisiin – pojilla myssyt ja ruutupaidat, tytöillä essut ja hilkat – ja heille annetaan ajanmukaiset nimet. Kyse on siis eräänlaisesta roolileikistä, jossa historialliset ilmiöt tulevat koululaisille tutuksi oman osallistumisen ja osin mielikuvituksen avulla.

Kotirintama 1943 -aikamatkalla tutustutaan jatkosodan aikaiseen arkielämään. Kehyskertomuksena on, että kaupunkilapset ovat tulleet maalle auttamaan talon töissä. Sota-aikana myös lasten on tehtävä töitä, jotka muuten kuuluisivat miesten tehtäviin. Talkoovelvollisuudet on täytettävä! Tätä varten lapset pääsevät mottihommiin sahaamaan polttopuita, keräämään käpyjä ja kahvinkorvikkeeksi soveltuvia voikukan juuria. Tämän lisäksi opitaan säännöstelyä ja ostokortin käyttöä kansanhuollon toimipisteessä, korvikekahvin ja -makeisten valmistusta sekä varautumista mahdollisiin pommituksiin, mitä Vaasassa tosin ei talvisodan jälkeen jouduttu kokemaan. Yhteys sotarintamaan muodostetaan ”sinne jonnekin” kirjoitettavien kirjeiden avulla.

Kehyskertomuksen ja eri toimintapisteiden kautta koululaiset pääsevät konkreettisemmin sisään sota-ajan todellisuuteen kuin pelkistä koulukirjoista pänttäämällä. Kaikki aistit ovat oppimisessa mukana, kun sahan varressa todella hikoillaan ja sikurikahvin maku on huulilla. ”Hands-on” -lähestymistavan lisäksi apukeinoina on draama ja jopa dramaattisuus: korvikekahvihetken keskeyttää ilmahälytyksen ulvonta. Onneksi kyseessä on kuitenkin väärä hälytys ja hämyisessä pommisuojassa voidaan aikamatkan päätteeksi vielä järjestää salatanssit, shhh! Omaan aikaan lapset palaavat toivottavasti uteliaina sota-ajan arkitodellisuutta kohtaan. Aikamatkojen on tarkoitus toimia paitsi itsenäisinä ”oppitunteina”, myös virikkeinä koulussa käytävään keskusteluun aiheesta.

Varsinaisen tehtävänsä lisäksi aikamatkat ovat mainio tilaisuus rakentaa ja syventää alueen kulttuuritoimijoiden yhteistyöverkostoja. Neljä viikkoa kestävä ja noin 600 lasta käsittävä urakka olisi yhdelle laitokselle tai toimijalle melkoinen ponnistus. Nyt ”talkoissa” mukana on seitsemän tahoa, Pohjanmaan lastenkulttuuriverkoston BARKin toimiessa päävetäjänä. Vaasan maakunta-arkistosta oltiin mukana taustamateriaalin keräämisessä sekä itse aikamatkoilla toimintapisteiden ohjaajina. Myös Arkistolaitoksen Sörnäisten toimipisteestä saatiin arvokasta asiantuntija-apua taustatutkimukseen. Yhteistyössä on voimaa, kuten vahva kotirintamamme sota-aikana osoitti!

Mikko Nykänen
Tutkija, Vaasan maakunta-arkisto