Juhannuksen vietosta ja vähän säästäkin

Näin juhannuksen aatonaattona voi muutaman arkiston avulla käydä katsomassa sitä, miten ja millaisessa säässä on juhannusta juhlittu vaikkapa 50, 100 tai 150 vuotta sitten.  Suomessa on juhannusta vietetty aina vuoteen 1954 asti kesäkuun 24. päivänä.  Sen jälkeen on juhannuspäivää vietetty kesäkuun 20. ja 26. päivien välisenä lauantaina.  Helsingin yliopiston Almanakka-arkiston avulla voi halutessaan vielä tarkistaa, mille viikonpäivälle on juhannus sattunut minäkin vuonna - siis ennen vuotta 1954.

Tampereen Pyhäjärvessä sijaitseva Viikinsaari on yksi harvoista juhannuksenviettopaikoista niille tamperelaisille, jotka syystä tai toisesta viettävät juhannusta kaupungissa. Viikinsaaressa on jo pitkään järjestetty juhannusjuhlia, jotka tuskin paljoakaan ovat poikenneet muista ajalleen tyypillisistä juhannusjuhlista.

Tampereen poliisilaitoksen arkiston huvipäiväkirjasta saamme varsin nopeasti selville jotain juhannuksen vietosta Viikinsaaressa sata vuotta sitten.  Vuonna 1913 Villateollisuuden ammattiosasto järjesti ’kansanjuhlan’ Viikinsaaressa. Paljon muuta ei juhlasta saada huvipäiväkirjasta selville kuin se, että juhlat järjestettiin kaksipäiväisinä maanantaina ja tiistaina 23.-24.6. ja että juhlat alkoivat juhannuspäivänä jo kello 6 aamulla.

Viisikymmentä vuotta myöhemmin Tampereen Kilpa–Veljet ry järjesti Viikinsaaressa tansseja pitkin kesää useana vuotena peräkkäin. Vuoden 1963 juhannukselta löytyy merkintä Tampereen poliisilaitoksen Viikinsaari -päiväkirjasta. Siitä selviää ensinnäkin, että juhannusaattona Tanssit kestivät kaksi tuntia pidempään kuin normaalisti aina kello 02 asti. Lippuja myytiin tyypillisiä viikonlopputansseja huomattavasti enemmän, lähes 750 kappaletta. Meno ei vaikuta yltyneen mitenkään erityisen railakkaaksi, koskapa komennuksella olleiden konstaapeleiden Lampinen, Matero ja Myllymäki päiväkirjamerkinnästä löytyy vain varsin lakoninen huomautus: Laivaan poistettiin 11 väkijuomia nauttinutta mieshenkilöä.

Myös juhannuspäivänä pidettiin Viikinsaaressa tanssit. Ne kestivät vain puoleenyöhön asti, ja niihin myytiin huomattavasti vähemmän lippuja kuin aaton tansseihin - vain noin 70 kappaletta. Muuta huomautettavaa komennuksella olleilla konstaapeleilla Rantamaa ja Itänen ei sitten ollutkaan ja päiväkirjasta löytyykin merkintä: Ei mainittavaa.

Juhlapyhiä muistellessa unohtuu helposti, että osa ihmisistä on töissä tai he eivät muuten pääse juhlia viettämään, kuten vaikkapa Viikinsaaressa komennuksella olleet konstaapelit.  Ehkä tyypillisimpiä työpaikkoja, jossa työt jatkuvat, oli sitten kellonaika tai päivä mikä tahansa, ovat vankilat ja sairaalat.

Sata vuotta sitten Hämeenlinnan kuritushuone- ja työvankilassa (naisvankila) oli juhannuspäivänä tiistaina kesäkuun 24. päivänä paikalla kaikkiaan 181 kuritushuonevankia: työvankeja 103 ja todennäköisesti Turusta väliaikaisesti siirrettyjä vankeusvankeja neljä.  Vankilaan sijoitettujen naisvankien lapsia oli vankilassa äitiensä kanssa yhdeksän. Uusia vankeja ei tuona päivänä vastaanotettu eikä ketään ’vapaaksipäästetty.’ Naisvartijoita oli töissä 12 ja miesvartijoita kolme.  Naisvartijoista Sevonius, Lundahl ja Lindeqvist, ja miesvartijoista Nieminen, Päiviö, Winen ja Paasivirta olivat ”vapaana”, kuten päiväkirjan termi kuului.  Lisäksi vankilassa oli todennäköisesti töissä ainakin keittiöhenkilökuntaa.

Samana päivänä Hämeenlinnan lääninsairaalassa oli monenlaista henkilökuntaa töissä. Tarkkoja tietoja niistä henkilöistä, jotka olivat työvuorossa 24.6., ei enää saada selville sairaalan arkistoa tutkimalla. Sairaalan arkiston potilaspäiväkirjoista nähdään kuitenkin, että uusia potilaita on otettu vastaan, heitä on hoidettu osastoilla ja leikkaussalissa on suoritettu leikkauksia. Lasarettiosastolle tuli kesäkuun 23. ja 24. päivinä sisään kaikkiaan kuusi uutta potilasta. Leikkauspäiväkirjan mukaan leikattiin juhannuksen aikaan kaikkiaan viisi potilasta, joten lääkäri- ja hoitohenkilökuntaa oli luonnollisesti töissä. Synnytyslaitoksen puolella hoidettiin myös potilaita.  Juhannusaattona maanantaina kesäkuun 23. päivänä 1913 kello 6.50 kalvolalainen palvelijatar Hilda Alasentie synnytti terveen poikalapsen.

Ensimmäiset kuluvan vuoden juhannussääennusteet on luettu jo monta viikkoa sitten ainakin iltapäivälehtien lööpeistä. Mutta on säätila ennenkin kiinnostanut;  säähavaintoja on merkitty ylös systemaattisesti ja yksityiskohtaisesti. 150 vuotta sitten, vuonna 1863, on Tammisaaren luotsiaseman sääpäiväkirjojen mukaan Hangon sääasemalla merkitty juhannuksen sääksi ”klart och varmt”. Iltapäivällä tuuli on käynyt lounaasta, ja se on ollut voimakkuudeltaan yksi bofori.

Tarkempia havaintoja säästä löytyy sata vuotta myöhemmin Hangon valtionsataman säätilannepäiväkirjan merkinnöistä.  Niiden mukaan juhannusaattona 1963 vallitsi varsin kohtuullinen sää. Lämpötila oli aamulla pilvinen ja lämpöasteita oli 12 astetta.  Juhannuspäivänä Hangossa oli hyvin samankaltainen sää kuin edellisenäkin päivänä.  

Sisämaassa on Irja Siltanen kirjannut Virroilla sijaitsevan Herrankosken kanavalla säätilat Hämeen tie- ja vesirakennushallinnon seurantaa varten. Juhannusaattopäivän aamuna perjantaina 21.6.1963 kello 8.00 Virroilla oli lämpimänpää kuin Hangossa, peräti 15 lämpöastetta, ja taivas oli Virroillakin pilvessä.  Juhannuspäivän aamu oli huomattavasti viileämpi, sillä silloin oli  mittarissa aamulla kello 8 vain vaivaiset yhdeksän astetta ja taivas puolipilvessä.

Näiden juhannusmuisteluiden myötä haluan toivottaa koko arkistolaitoksen henkilökunnan puolesta kaikille iloista ja vähäsateista juhannusta.

Susanna Taipale

ylitarkastaja, Hämeenlinnan maakunta-arkisto