Sisäilma vastaan kulttuuriperintö - moniammatillista kokoelmatyötä Jyväskylän Lyseon rakennuksessa

Vuodenvaihde 2013 - 2014 Jyväskylän Lyseon tiloissa kului kiireisessä ja haikeassakin muuttopuuhassa lyseon lukiolaisten siirtyessä väistötiloihin vuonna 1902 valmistuneesta koulurakennuksesta. Koulutoiminnan päättymistä lyseorakennuksessa oli edeltänyt laaja julkinen keskustelu vuonna 1858 perustetun, maan vanhimman suomenkielisen oppikoulun perinnön säilymisestä: nykyisten ja entisten oppilaiden sekä kaupunkilaisten huolen herätti etenkin näkyvällä paikalla sijaitsevan kertaustyylisen rakennuksen suojelutarve sekä arvokkaaksi tunnetun kirjaston kohtalo sisäilmaongelmista kärsineissä tiloissa. Taustalla leijui myös laajempi huoli kaupungin sivistys- ja kulttuuriperinnön vaalimisesta kireässä taloustilanteessa. 

Muutoksen yhteydessä lyseorakennus kulttuurihistoriallisesti merkittävine kokoelmineen siirtyi Jyväskylän koulutuskuntayhtymältä takaisin Jyväskylän kaupungin omistukseen vuoden 2014 alussa. Kokoelmien hoitovastuu lankesi Keski-Suomen museolle, jonka erilliskohde Lyseon museo on toiminut rakennuksessa vuodesta 1979 lähtien. Museolaiset olivat ehtineet valmistautua uuteen haasteeseen jo edeltävänä vuonna tutkimalla Lyseon rakennushistoriaa, määrittelemällä suojeltaviin interiööreihin keskeisesti liittyvää irtaimistoa sekä dokumentoimalla koulun tiloja ja toimintaa. Talven 2014 kuluessa aloitettiin Lyseon kokoelmien laajempi kartoitustyö.  Aineistojen puhdistamisesta, siirtämisestä ja luetteloinnista aiheutuvista kuluista laadittiin kustannusarvio, johon perustuvan määrärahan Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntalautakunta vahvisti keväällä. Myönteinen päätös rakennuksen suojelusta saatiin kesäkuun alussa, kun Keski-Suomen ELY-keskus määräsi Jyväskylän vanhan lyseorakennuksen suojeltavaksi tilajakoineen ja sisätiloineen rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Parhaillaan suojelupäätös on vahvistuskäsittelyssä ympäristöministeriössä.

Jyväskylän Lyseon rakennuksen vanhan opettajanhuoneen interiööri. Kuva: Pekka Helin / Keski-Suomen museo

Keski-Suomen museon kokoelmista vastaavan intendentin näkökulmasta Lyseon kokoelmien pelastusoperaation suunnittelu on merkinnyt paitsi uusiin aineistoihin tutustumista myös lukemattomia kierroksia koulun tiloissa eri yhteistyökumppaneiden kanssa, tiedusteluja suuntaan ja toiseen, konsultaatio- ja tarjouspyyntöjä sekä tuote- ja palveluhinnastojen selaamista. Kulttuurihistorillisena maakuntamuseona ja Jyväskylän kaupunginmuseona toimiva Keski-Suomen museo on joutunut venyttämään kokoelmaosaamisensa rajoja kirjasto- ja arkistolaitoksen suuntaan. Jyväskylän Lyseon arkistot Jyväskylän maakunta-arkistossa ovat saaneet täydennyksiä sarjoihinsa. Myös Lyseon kirjaston ja Jyväskylän yliopiston tieteellisen kirjaston yhteiset juuret Jyväskylän Lyseon ja Jyväskylän Seminaarin luoman suomenkielisen oppisivistyksen kehityksessä on tomutettu esiin kirjahyllyjen pölyjen alta. Lyseon laajat luonnontieteelliset kokoelmat eläin-, kasvi- mineraali- ja muine näytteineen ovat osaltaan laajentaneet kokoelma-aineistojen kirjoa ja vaatineet asiantuntija-arvioita näiden aineistotyyppien ammattilaisilta mm. Keski-Suomen luontomuseosta.

Keski-Suomen museon kokoelmatiimi on vuosien varrella karaistunut useissa kokoelmasiirroissa ja –muutoissa. Lyseon kokoelmat ovat silti tuoneet eteen uudenlaisia haasteita, joista yli satavuotiaan portaikkoisen rakennuksen rakenteet, kuljetusvaikeudet ja sisäilmaongelmien vaikutus aineistoihin eivät ole vähimpiä.  Koska kyseessä ovat suurelta osin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta peräisin olevat hauraat aineistot, eri materiaalit tuntevien konservaattoreiden asiantuntemus on noussut arvoonsa.  Lisäksi suunnittelussa ovat olleet mukana kiinteistöä hallinnoiva Jyväskylän Tilapalvelu, siivouspalveluiden konsulttiyritys, siivousliikkeen edustajat, muuttopalveluiden suunnittelijat, tuholaistorjunnan ammattilaiset, rakennusliikkeen edustajat ja kiinteistönhoitajat sekä Jyväskylän kaupungin taidekokoelmaan kuuluvista, koulutaloon sijoitetuista taideteoksista vastaava Jyväskylän taidemuseo. Tietoja aineistoista on saatu myös koulun entisiltä ja nykyisiltä rehtoreilta, opettajilta ja Jyväskylän Lyseon entisten oppilaiden yhdistykseltä. 

Jyväskylän keskustassa Asemakadun yläpään katukuvaa hallitsevan Lyseon sakaraharjaisen kivitalon hiljenneet käytävät ovat loppukesällä saaneet uutta eloa puhdistus- ja siirtoprosessin käynnistyessä vaiheittain.  Siivousliike Nybergin työntekijät ovat aloittaneet haastavan urakkansa Lyseon kirjaston noin 14 000 teoksen puhdistamisessa suojellun jugend-vaikutteisen kirjastointeriöörin pölyssä ja ahtaudessa. Heiltä teokset siirtyvät Keski-Suomen museon palkkaaman kirjastoinventoijan arvioitavaksi. 

 Siivousliike Nybergin työntekijät raskaassa urakassaan Lyseon kirjastossa. Kuva: Jarno Seppänen / Keski-Suomen museo

Museon kokoelmatiimin miesvahvuus Lyseolla kasvaa syyskuun aikana, kun kokoelmien pakkaamisesta vastaava työpari pääsee vauhtiin erilaisten aineistojen siirtämisen tukena ja turvana. Aineistojen puhdistuslinjasto rakentuu kirjaston ohella myös Lyseon laajennusosan puolelle, minne kootaan luokista, vinteistä ja kellareista löytyvät kalusteet, opetusvälineet, kartat, piirrokset, mittalaitteet, näytteet ja mitä moninaisimmat yli 150-vuotiaan koulun vaiheista ja toiminnasta kertovat esineet. Pian koulun pihaan ilmestyy pakastuskontti, jonka kylmyys hävittää esineiden mahdolliset tuhohyönteiset ennen kuljetusta uuteen, loppusyksyllä valmistuvaan säilytystilaan odottamaan luettelointia. 

Ennen kuin tämä monia ammattilaisia työllistävä, työntekijöiden fysiikankin haastava osuus Lyseon aineistojen pelastusoperaatiossa on ohi syksyn jälkeen raskaita huokauksia kuultaneen myös muualta kuin Lyseon kummituksen asuttamalta vintiltä.

Virpi Mäkinen

Intendentti, Keski-Suomen museo