EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja kansallinen liikkumavara

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 27.4.2016 Euroopan Unionin yleisen tietosuoja-asetuksen (2016/679, jäljempänä tietosuoja-asetus). Tietosuoja-asetus on velvoittavaa sääntelyä ja sitä sovelletaan sellaisinaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla kahden vuoden siirtymäajan jälkeen 25.5.2018 alkaen.

Tietosuoja-asetuksella korvataan EU:n henkilötietodirektiivi (95/46/EY), ja sen kansalliseksi täytäntöönpanemiseksi annetun henkilötietolain (523/1999) säännökset niiltä osin kuin henkilötietojen käsittely kuuluu asetuksen soveltamisalaan.

Tietosuoja-asetusta sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn, joka on osittain tai kokonaan automaattista, sekä sellaisten henkilötietojen käsittelyyn muussa kuin automaattisessa muodossa, jotka muodostavat rekisterin osan tai joiden on tarkoitus muodostaa rekisterin osa.

Arkistolaitoksen toiminnan kannalta tietosuoja-asetuksen oleellisimmat säännökset sisältyvät 86 ja 89 artiklaan. Artiklan 86 mukaan unionin oikeudessa tai jäsenvaltioiden lainsäädännössä olisi sovitettava yhteen virallisten asiakirjojen julkisuus ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttö sekä tietosuoja-asetuksen mukainen oikeus henkilötietojen suojaan.

Artiklan 89 mukaan myös yleisen edun mukaisia arkistointitarkoituksia taikka tieteellisiä ja historiallisia tutkimustarkoituksia tai tilastollisia tarkoituksia varten tapahtuvaan käsittelyyn sovelletaan rekisteröidyn oikeuksia ja vapauksia koskevia asianmukaisia suojatoimia siten kuin tietosuoja-asetuksessa on säädetty. Näillä suojatoimilla on varmistettava, että on toteutettu tekniset ja organisatoriset toimenpiteet (esimerkiksi pseudonymisointi), joilla taataan etenkin tietojen minimoinnin periaatteen noudattaminen. Pseudonymisoimisella tarkoitetaan tietosuoja-asetuksessa henkilötietojen käsittelemistä siten, että henkilötietoja ei voida enää yhdistää tiettyyn rekisteröityyn käyttämättä lisätietoja. Tietojen minimoinnilla tarkoitetaan puolestaan sitä, että henkilötietojen on oltava asianmukaisia ja olennaisia ja rajoitettuja siihen, mikä on tarpeellista suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten niitä käsitellään.

Oikeusministeriö on helmikuussa 2016 asettanut työryhmän selvittämään kansallisten lainsäädäntötoimenpiteiden tarvetta ja valmistelemaan tietosuoja-asetuksen edellyttämiä muutoksia henkilötietojen käsittelystä annettuun yleiseen kansalliseen lainsäädäntöön sekä koordinoimaan asiasta annetun erityislainsäädännön tarkistamiseksi tarpeellista lainsäädäntötyötä. Työryhmän tehtävänä on myös selvittää tietosuoja-asetuksen jäsenvaltion lainsäädännölle jättämän kansallisen liikkumavaran antamat mahdollisuudet sekä esittää periaatteet liikkumavaran tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Etenkin arkistolaitoksen tarjoamien tietopalveluiden näkökannalta olisi oleellista, että kansallisen lainsäädännön liikkumavara tulkittaisiin sellaiseksi, että arkistolaitos voisi myös jatkossa luovuttaa tietosuoja-asetuksen soveltamisalaan kuuluvia asiakirjoja hyväksyttäviä käyttötarkoituksia varten ilman henkilötietojen minimointiin tähtääviin toimenpiteitä.

Tomi Rasimus
Kehittämispäällikkö, tietopalvelun vastuualue
Kansallisarkisto

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Viesti ilmestyy näkyviin heti kun ylläpito on ehtinyt tarkastaa sen.