Pala, tai pikemminkin kimpale, eteläpohjalaista meijerihistoriaa saa arvoisensa säilytyspaikan, kun Osuuskunta Maitosuomen arkisto siirtyy Vaasan maakunta-arkistoon maaliskuussa.
Arkisto sisältää asiakirjamateriaalia noin sadan vuoden ajalta ja kattaa lukuisten Maitosuomeen liittyneiden paikallismeijereiden aineistot. Arkisto on arvokas lisä maakunta-arkiston kokoelmiin ei pelkästään maidontuotannon, vaan myös yritteliäisyyden ja osuuskuntatoiminnan kuvaajana. Paikalliset meijerit olivat pitkään keskeisiä toimijoita ja työllistäjiä kotipitäjissään.
Monet Maitosuomeen sulautuneet paikallismeijerit perustettiin viime vuosisadan vaihteessa. Maidonjalostuksen tärkein tuote tähän aikaan oli voi, jonka tuotannon määrän ja laadun kohottamiseen oli ratkaisevasti vaikuttanut mekaanisen separaattorin käyttöönotto 1880-luvulla. Separaattorin avulla kerma saatiin erotettua maidosta tuoreeltaan ja näin voi maistui jopa herkkämakuisille (?) englantilaisille, jotka muodostivat suomalaisen voin päämarkkinat. Suomalaiset meijerit pyöräytettiin liikkeelle separaattorin kammella. Lisäksi varhainen meijeritoiminta sai voimaa myös ajan aatteista, ennen kaikkea osuustoiminnasta.
Maitosuomen meijeriarkisto on ollut tutkijoiden käytössä jo osuuskunnan omissa tiloissa, mutta Vaasan maakunta-arkistoon siirron myötä sen säilyvyys ja käytettävyys paranee entisestään. Arkiston järjestämistyön kautta tiedot arkiston sisällöstä saadaan arkistotietokantaan ja sitä kautta verkkoon haettaviksi.
Arkisto sisältää asiakirjamateriaalia noin sadan vuoden ajalta ja kattaa lukuisten Maitosuomeen liittyneiden paikallismeijereiden aineistot. Arkisto on arvokas lisä maakunta-arkiston kokoelmiin ei pelkästään maidontuotannon, vaan myös yritteliäisyyden ja osuuskuntatoiminnan kuvaajana. Paikalliset meijerit olivat pitkään keskeisiä toimijoita ja työllistäjiä kotipitäjissään.
Monet Maitosuomeen sulautuneet paikallismeijerit perustettiin viime vuosisadan vaihteessa. Maidonjalostuksen tärkein tuote tähän aikaan oli voi, jonka tuotannon määrän ja laadun kohottamiseen oli ratkaisevasti vaikuttanut mekaanisen separaattorin käyttöönotto 1880-luvulla. Separaattorin avulla kerma saatiin erotettua maidosta tuoreeltaan ja näin voi maistui jopa herkkämakuisille (?) englantilaisille, jotka muodostivat suomalaisen voin päämarkkinat. Suomalaiset meijerit pyöräytettiin liikkeelle separaattorin kammella. Lisäksi varhainen meijeritoiminta sai voimaa myös ajan aatteista, ennen kaikkea osuustoiminnasta.
Maitosuomen meijeriarkisto on ollut tutkijoiden käytössä jo osuuskunnan omissa tiloissa, mutta Vaasan maakunta-arkistoon siirron myötä sen säilyvyys ja käytettävyys paranee entisestään. Arkiston järjestämistyön kautta tiedot arkiston sisällöstä saadaan arkistotietokantaan ja sitä kautta verkkoon haettaviksi.
Mikko Nykänen
Tutkija, Vaasan maakunta-arkisto
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistossa on noin kuudenkymmenen eri meijerin arkistot ympäri Suomea. Asiakirjoja on aina 1860-luvulta nykypäivään saakka. Suurin yksittäinen arkistonmuodostaja taitaa olla Valio Oy, Lapinlahti.
VastaaPoistaMielelläni kuulisin miten on laita Hakositen meijeri- koulun arkiston ja koko kartanon arkiston laita? Ilmeisesti ei mitenkään, sillä omistajat kieltäytyvät jostain ihmeen syystä (arkisto järjestämättä) avaamasta arkistojaan. Siellä olisi hienoa aineistoa. Kertokaa heille ihmeessä, että arkiston käyttöä voi rajoittaa ja että te osaavat assiantuntijat järjestätte tarvittaessa koko arkiston. Hakoinen on Janakkalssa ja siten lähellä Hämeenlinnan maakunta-arkistoa. Mutta jos pääjohtaja ottaisi yhteyttä niin......
VastaaPoista