Maakunta-arkisto - tutkijaa lähellä

Historiantutkijalle lähin arkistolaitoksen toimipiste on kuin toinen työhuone. Jyväskylässä maakunta-arkisto sijaitsee melkein historian ja etnologian laitoksen naapurissa. Aivan vieressä on myös Maanmittauslaitoksen arkisto. Yhdessä ne muodostavat merkittävän tietokeskittymän Seminaarinmäen tuntumaan.

Arkistojen verkkopalveluja on viime vuosina kehitetty aktiivisesti ja ne antavat tutkimustyöhön lisää vapautta, kun tutkimuksen tekemisen ajankohta ei ole välttämättä sidottu arkiston aukioloaikoihin. Vaikka arkistoaineistoa olisi nykyistä laajemminkin saatavissa netin kautta, mikään ei korvaa konkreettisia arkistokäyntejä: vasta vanhoja papereita varovasti käännellessään voi todella ymmärtää arkistojen toiminnan merkityksen. Ellei kukaan olisi tallentanut asiakirjoja ajoissa arkistoon ja pitänyt niistä jatkuvasti huolta, ne eivät olisi enää kenenkään tutkittavissa. Myöskään maakunta-arkiston ystävällistä ja asiantuntevaa asiakaspalvelua ei korvaa pelkkä verkosta löytyvä sivusto.

Etenkin tutkijanuran alkutaipaleella arkistoissa tulee viettäneeksi hyvin paljon aikaa arkistolähteiden äärellä. Vanhojen asiakirjojen näkeminen lähietäisyydeltä havainnollistaa menneisyyden olemassaolon: iäkkään paperin hauraus ja tuoksu muistuttaa siitä, kuinka paljon aikaa on kulunut tapahtumahetken ja aiheesta myöhemmin tehtävän tutkimuksen välillä. Historiantutkijan on oikeastaan välttämätöntä työskennellä alkuperäisten arkistolähteiden kanssa, jotta voi kunnolla pätevöityä ammattiinsa. Vielä tarpeellisempaa olisi, jos jokainen tutkija voisi saada koulutusta ja käytännön kokemusta arkistotyöstä, koska se auttaa ymmärtämään pelkkää tutkijankoulutusta monipuolisemmin lähteiden elinkaarta ja sitä, miten menneisyyttä voi niiden perusteella tutkia ja tulkita.

Maakunta-arkistot ovat myös historian harrastajaa lähellä. Sukututkijoiden toimintaa läheltä seuranneena voi havaita, että myös sukututkija kokee arkiston osaavan asiakaspalvelun tärkeäksi tueksi omalle arkistotyöskentelylleen. Maakunta-arkistoissa voi tutkia valtaosaa suomalaisten sukujen historiasta kertovista lähteistä, joten omalla alueellaan maakunta-arkistot ovat tärkeä paikallisen menneisyyden tallentaja.

Arkistoissa tutkimusta tehdessään saa usein myös kiinnostavia oivalluksia siitä, miten monet asiat liittyvätkään toisiinsa. Tehdessäni nimistöntutkimusta Hakkaraisten ja Kotilaisten suvuista maakunta-arkistossa muutamia vuosia sitten havaitsin muun muassa, että kansanedustajat Anne Kalmari ja Mauri Pekkarinen polveutuvat näistä suvuista. Maailma osoittautuu toisinaan pieneksi, samoin kuin silloin, kun huomasin takavuosien tunnetun jääkiekkoilijan Lalli Partisen syntyneen Keski-Suomessa Kannonkoskella. Lappeenrantalaisen Partisen isä näet kuului tuolloin Kevyt Osasto kymmeneen, jossa taistelivat jatkosodan aikana myös pohjoisen Keski-Suomen miehet. Hieno kokemus oli, kun pääsin myös haastattelemaan Partista tästä aiheesta (ks. tarkemmin paikallislehti Viispiikkisessä 18. 8. 2011 julkaistu artikkelini ”Kun Lalli Partinen kävi syntymässä Kannonkoskella”). 

Sofia Kotilainen

FT, akatemian tutkijatohtori Sofia Kotilainen työskentelee Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella.