Viipuriin, Kuopioon vai Mikkeliin? – Savon maakunta-arkistokysymys 1920- ja 1930-luvuilla

Historian professori J.R. Danielson teki valtiopäivillä 1888 aloitteen maakunta-arkistojen perustamiseksi. Maakunta-arkistojen lukumäärää, arkistopiirejä ja sijaintipaikkoja käsiteltiin arkistodelegaatiossa (v. 1897), arkistokomiteas-sa (v. 1908) ja arkistovaliokunnassa (v. 1918). Arkistodelegaatio ehdotti Itä-Suomen arkistokaupungiksi Savonlinnaa, jossa arkistot sijoitettaisiin Ruotsin malliin kätevästi Olavinlinnaan. Arkistokomitea asettui Viipurin ja uudisrakennuksen kannalle.  Myös Suomen Historiallinen Seura ajoi aktiivisesti maakunta-arkistoasiaa. Sen maakunta-arkistovaliokunta ehdotti v. 1919 neljää maakunta-arkistoa, joista yksi oli Viipuriin perustettava Itä-Suomen maakunta-arkisto.
 

Savon arkistojen sijoittaminen Viipuriin ei miellyttänyt kuopiolaisia. Kuopion Isänmaallinen Seura, Luonnon Ystäväin Yhdistys ja Kansalaisopiston johtokunta esittivät v. 1920 Kuopion kaupunginvaltuustolle, että valtuusto ryhtyisi toimenpiteisiin, jottei Savon arkistoaarteita vietäisi pois ja että valtuusto asettaisi komitean valmistelemaan Savon maakunta-arkistoa. Valtuusto asetti komitean, joka esitti mietinnössään valtuustolle: ”Mikäli on tiedusteltu, on suuri mahdollisuus olemassa, että myös Savoon perustetaan maakunta-arkisto, mikäli savolaiset suostuvat tekemään aineellisia uhrauksia asian hyväksi, koska valtion raha-asiat ovat nykyään sangen tiukat. Maakunta-arkiston paikkana tulevat kysymykseen Kuopio, Mikkeli ja Savonlinna, joista se, joka suostuu suurimmat uhraukset asian hyväksi tekemään, luonnollisesti saa maakunta-arkiston.” Aloitteentekijöiden mielestä Kuopion kaupungin olisi ryhdyttävä voimakkaisiin toimenpiteisiin arkiston saamiseksi Kuopioon, jotta Kuopio säilyttäisi ja yhä varmentaisi asemansa Savon sivistyskeskuksena ja jotta sinne tulevaisuudessa perustettaisiin korkeakoulu. Valtuusto päätti myöntää arkistolle ilmaisen tontin ja osallistua rakentamiskustannuksiin.

Maakunta-arkistokysymys sai vauhtia, kun valtioneuvosto asetti v. 1924 maakunta-arkistovaltuuskunnan valmistelemaan maakunta-arkistojen perustamista. Valtionarkistonhoitaja Kaarlo Blomstedtin johtama valtuuskunta selvitti perusteellisesti Suomen maakuntien arkisto-oloja, neuvotteli sijaintipaikoiksi esitettyjen kaupunkien kanssa sekä tiedotti arkistoasioista ja näkemyksistään sanomalehdissä ja keskustelutilaisuuksissa. Valtuuskunnan työn tuloksena syntyi maakunta-arkistolaitos. Ensimmäiseksi perustettiin Hämeenlinnan maakunta-arkisto, joka aloitti toimintansa v. 1927.

Valtuuskunta piti Viipuria itsestään selvänä maakunta-arkiston sijaintipaikkana, mutta katsoi, että se oli Kuopion ja Mikkelin läänien asiakirjoille liian kaukana. Sanomalehdissä olleet tiedot valtuuskunnan mieltymisestä Kuopion kaupungin ehdotukseen, että molemmille lääneille perustettaisiin yhteinen arkisto Kuopioon, saivat huhtikuussa 1928 erään kouvolalaisen kirjoittamaan tuohtuneena Kaarlo Blomstedtille. Kirjeessä moitittiin valtuuskuntaa siitä, se oli antanut ”kuopiolaisten vehkeilyn Suomen Karjalan keskusarkiston vahingoksi ” vaikuttaa toimintaansa.  Kirjoittajaa järkytti ajatus Karjalan asiapapereiden sijoittamisesta Kuopioon, eikä Viipuriin, johon Pohjois-Karjala maantieteellisesti ja historiallisesti liittyi. Pohjois-Karjala sijoittaminen Kuopion arkistopiiriin olisi ”maakuntahäväistys”.

Savon maakunta-arkiston sijaintipaikkaa harkitessaan valtuuskunta asetti Kuopion Mikkelin edelle, koska Kuopio oli Mikkeliä henkisesti ja taloudellisesti virkeämpi ja parempien liikenneyhteyksien varrella. Asiaan lienee vaikuttanut myös Mikkelin kaupungin laimea kiinnostus maakunta-arkistoa kohtaan. Mikkelin läänin maaherra oli tosin ehdottanut maakunta-arkiston sijoittamista Mikkelin läänin maanmittauskonttorin yhteyteen ja sen tontille.

Kuopion maakunta-arkiston perustaminen eteni 1930-luvulla Eduskunnassa. Sivistysvaliokunta puolsi sitä yksimielisesti ja opetusministeriö esitti sille talousarviossa määrärahaa. 1930-luku oli otollista aikaa maakunta-arkistojen perustamiselle: vuonna 1932 aloittivat toimintansa Turun ja Oulun maakunta-arkistot, 1934 Viipurin ja 1936 Vaasan maakunta-arkisto. Vuosikymmenen puolivälissä kuopiolaiset odottivat toiveikkaina maakunta-arkistotalonsa rakennustöiden alkamista viimeistään vuonna 1938. Talvisodan syttyminen rusensi kuopiolaisten arkistohaaveet. Toinen tilaisuus saada maakunta-arkisto tuli sodan jälkeen, kun Viipurista evakuoitu ja nimensä muuttanut Savo-Karjalan maakunta-arkisto sai väliaikaiset tilat Kuopiosta. Tuolloin valtio kilpailutti Kuopiota ja Mikkeliä maakunta-arkiston sijaintipaikasta. Kilpailun voittikin Mikkeli valtiolle taloudellisesti edullisemmalla tarjouksellaan.   

Tytti Voutilainen
Maakunta-arkiston johtaja, Mikkelin maakunta-arkisto