Ratkotaan ristikoita

Europeana Heraldica, tietokanta vaakunoista ja sineteistä hekumoiville heraldikoille - tuosta ei ole ainakaan minulle mitään iloa. Näin ajattelin aikoinaan, kun kyseinen tietokanta julkaistiin Kansallisarkiston kotisivuilla. Niin sitä vain on erehtyväinen valtion virkamieskin! Minusta on nimittäin tullut säännöllinen tietokannan käyttäjä syystä, jota en tuolloin osannut aavistaa. Syy oli innostukseni ristikoihin. 

Kohti kulttuuriperintöorganisaatioiden paikkatiedon yhteistuotantoa

Kansallinen Digitaalinen Kirjasto -hankkeen tietoarkkitehtuuriryhmän työsuunnitelmaan sisältyi selvitysten laatiminen kirjastojen, arkistojen ja museoiden (KAM-sektori) yhteisestä nimitietopalvelusta ja paikkatiedosta. Nimitietopalveluselvitys valmistui viime vuonna ja sitä on tässä blogissa jo esitelty. Paikkatietoa koskeva selvitys saatiin valmiiksi muutama viikko sitten ja se on julkaistu KDK-hankkeen kotisivulla.

Kansallisarkisto selvitti kyselyillä julkishallinnon analogisten asiakirja-aineistojen määriä ja ominaisuuksia digitoinnin suunnittelun tarpeisiin

Kansallisarkistossa on suunniteltu kuluvana vuonna julkisen hallinnon hallussa olevien analogisten aineistojen massadigitointia. Valtioneuvoston periaatepäätöksen 21.6.2017 mukaan Kansallisarkisto ottaa jatkossa arkistoitavia aineistoja vastaan lähtökohtaisesti vain digitaalisessa muodossa. Viranomaisten hallussa oleva arkistoitava analoginen asiakirja-aineisto digitoidaan vuoteen 2030 mennessä.

Kansallisarkiston digitointitoiminnan kuulumisia

Sateisen syksyn käynnistyessä on hyvä aika luoda katsaus tämän ja tulevan vuoden digitointitoimintaan. Kansallisarkiston digitointitoiminta voidaan jakaa kolmeen ryhmään, virkatyönä, maksullisissa projekteissa ja kumppanuusyhteistyönä toteutettava digitointi.

Virkatyönä tehtävä digitointi pohjautuu pitkäaikaisiin digitointisuunnitelmiin. Digitointi kokonaisuutena käsittää myös aineistoihin kohdistuvaa metatietotyötä ja fyysistä valmistelua sekä kaikkiin työvaiheisiin liittyvää suunnittelua. Täten työ on pitkäjänteistä ja tehdyt aineistovalinnat koskevat pääosin suuria ja valtakunnallisia aineistokokonaisuuksia. 

Itsenäisen Suomen kuvaa kotimaassa ja ulkomailla

Kansallisarkisto liittyi mukaan SUOMI100-ohjelmakokonaisuuteen Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen -näyttelyproduktiollaan jo Suomen itsenäisyyden juhlavuoden valmistelun alkumetreillä. Hankekokonaisuuden suunnittelu oli aloitettu hyvissä ajoin ja keväällä 2014 ohjelman valtuuskunta myönsi Kansallisarkistolle oikeuden juhlavuoden logon käyttöön näyttelytuotteissa ja sittemmin sihteeristö myös pienen taloudellisen avustuksen.

Suomi.fi-tunnistuspalvelu tulee käyttöön Astia-verkkopalvelussa

Kansallisarkiston Astia-verkkopalvelun kaikkien ominaisuuksien käyttö edellyttää vahvaa tunnistautumista. Tällä hetkellä palvelun käyttö vaatii ensin rekisteröitymistä palvelun käyttäjäksi ja sen jälkeen kirjautumista käyttäjätunnus-salasanaparilla. Tämä kaksivaiheinen tunnistautuminen korvautuu yksivaiheisella tunnistautumisella, kun Kansallisarkisto ottaa Suomi.fi-tunnistuspalvelun käyttöön Astia-verkkopalvelussa alkusyksyn aikana. Mitä tämä tarkoittaa Astian nykyisille ja uusille käyttäjille?

Arkistot osana osallistavan ja vuorovaikutuksellisen kulttuuriperinnön toimintapolitiikkaa

Hankeyhteistyöstä vuorovaikutukselle ja osallisuudelle perustuvaan toimintatapaan

Vuonna 2008 asetettu opetus- ja kulttuuriministeriön Kansallinen Digitaalinen Kirjasto (KDK) -hanke päättyy kuluvan vuoden loppuun. Hankkeen tarkoituksena on ollut lisätä kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitaalisten aineistojen ja kulttuuriperinnön merkitystä yhteiskunnassa. Hankkeessa on kirjasto-, arkisto- ja museosektoreiden yhteistyönä kehitetty yhteisiä palveluita ja toimintamalleja, joiden avulla voidaan luoda, hallita, säilyttää ja hyödyntää kulttuuriperintöä ja varmistaa, että eri sektoreiden kulttuuriperintöä säilyttävät järjestelmät ja niiden sisältämät tiedot ovat yhteensopivia.

Sähköiset palvelumme monipuolistuvat

Oletko jo kuullut Suomi.fi-palveluista? Ei hätää, jos et ole, mutta ensi syksystä eteenpäin et todennäköisesti voi välttyä tutustumasta näihin palveluihin tarkemmin, mikäli käytät julkishallinnon sähköisiä palveluita. Suomi.fi-palvelut on suunnattu kansalaisille, viranomaisille ja yrityksille. Palveluiden kehittämisestä vastaavat valtiovarainministeriö, väestörekisterikeskus sekä valtiokonttori. Kansalaisille palveluista tulevat tutuiksi Suomi.fi-tunnistus, Suomi.fi-verkkopalvelu, Suomi.fi-valtuudet, Suomi.fi-viestit sekä Suomi.fi-maksut. Suurin osa näistä palveluista tulee koko julkishallinnon käyttöön, myös Kansallisarkistolle. Miten se tulee näkymään Kansallisarkiston asiakkaille?

Kansallisarkisto kehittää osaamistaan

Kansallisarkistossa alkoi syksyllä 2016 osaamisenhallintaprosessi. Osaamiskartoitusta on toivottu pitkään ja uuden strategian myötä syntyi erinomainen sauma toteutukselle. Tarkoituksena oli ja on luoda prosessi, jolla voimme hallitusti valmistautua tuleviin uusiin osaamistarpeisiin.

Viranomaisarkistojen käyttölupakäytänteet

Kansallisarkistossa säilytettävät viranomaisten asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Julkiset asiakirjat ovat jokaisen vapaasti tutkittavissa toimipaikkojen tutkijasalissa tai digitaaliarkistossa. Osa Kansallisarkiston aineistosta on kuitenkin käyttörajoitettua. Tämä voi johtua useammasta syystä.

Yksityisarkistojen kansallisen hankintapolitiikan ensimmäinen etappi saavutettu

Yhteistyössä Kansallisarkiston, valtionapuarkistojen ja Musiikkiarkiston kesken on valmisteltu yksityisarkistojen hankintapolitiikan työnjakoa. Nyt on saatu valmiiksi kansallisen hankintapolitiikan ensimmäinen vaihe ja lähtökohta hankintapolitiikan laajentamiseen muihin yksityisarkistoja ja yksityisarkistoaineistoja vastaanottaviin toimijoihin.

Twitter ja digitaalinen säilyttäminen

Asiakastyytyväisyyskyselyssä risuja ja ruusuja Kansallisarkistolle

Kansallisarkistossa toteutettiin tietopalvelun asiakaspalveluun ja verkkopalveluihin kohdistunut kysely alkuvuodesta. Asiakastyytyväisyyttä tiedusteltiin ensi kertaa yksinomaan sähköisesti. Edelliseen vuonna 2014 perinteisesti tutkijasaleissa toteutettuun kyselyyn vastasi runsaat 400 asiakasta, kun nyt kyselyyn vastasi noin 160 asiakasta. Vastanneista neljännes kertoi käyttävänsä yksinomaan Kansallisarkiston verkkopalveluita.

Generaldirektörens översikt: Arkivverkets år 2016

År 2016 var ett betydelsefullt år för arkivverket på många sätt. Arkivverket firade 200-årsjubileum, fastställde en ny strategi och förberedde sig för en omorganisering. Riksdagen antog en ny lag om Riksarkivet och en lag om ändring av arkivlagen.

Pääjohtajan katsaus: Arkistolaitoksen vuosi 2016

Vuosi 2016 oli arkistolaitokselle merkittävä monellakin tavalla. Arkistolaitos vietti 200-vuotisjuhlavuottaan, vahvisti uuden strategiansa ja valmistautui organisaatiouudistukseen. Eduskunta puolestaan vahvisti uuden lain Kansallisarkistosta sekä lain arkistolain muuttamisesta.

Tietopyynnöt Kansallisarkistoon

Kansallisarkiston digitoitu aineisto ei vastaa kaikkiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Ja vaikka Arkistojen Portti antaakin vinkkejä omatoimisen tutkimuksen tekemiseen, niin aina oma aika tai taito ei riitä. Tällöin Kansallisarkistolle voi tehdä tietopyynnön, kunhan se on riittävän yksilöity eli siihen pystytään vastaamaan esimerkiksi maksullisella jäljennöksellä jostakin asiakirjasta.

René Nyberg: Menneisyyttä hallitsemassa

Missä kulkevat Suomen ja Venäjän yhteisen historiantulkinnan rajat?

Oman historian tunteminen on edellytys sille, että kykenee suhteuttamaan sen naapurimaan historiaan ja tulkintoihin. Joskus keveämpi ote on paikallaan, ja mielirepliikkini on todeta, että Suomen suuriruhtinaskunta oli kuin Buharan emiirikunta. Kumpikaan ei ollut osa Venäjää, vaikka molemmat kuuluivat Venäjän valtakuntaan ja nauttivat huomattavaa hallintoautonomiaa. Mutta toisin kuin Buharalla, Suomella ei ollut omaa emiiriä, sillä suuriruhtinas oli samalla keisari, eli kuten Matti Klinge sanoisi Vår Storfurste och Kejsare.

Konservoinnin näkökulma asiakirjojen kulttuurihistorialliseen arvottamiseen

Arkistolakiin on vuoden 2017 alussa lisätty pykälä 14a, joka antaa Kansallisarkistolle toimivallan määrätä pysyvään säilytykseen määräämiensä ja sähköiseen muotoon muutettujen asiakirjojen alkuperäiskappaleiden hävittämisestä. Digitaaliseen muotoon siirtäminen ja analogisten asiakirjojen hävittäminen koskee pääasiassa uusimpia, vielä viranomaisten hallussa olevia asiakirja-aineistoja. Kansallisarkisto on laatimassa digitaaliseen muotoon siirtämisen prosessikokonaisuutta. Tavoitteena on, että digitointi tuottaa alkuperäisen asiakirjan informaatiosisällön aitona, eheänä ja todistusvoimaisena digitaalisena ilmentymänä, jolloin analogiselle ilmentymälle ei ole tämän jälkeen enää säilytystarvetta.

Saamelaiset muotoilutarinat arkistoksi ja inspiraatioksi

Kansallisarkiston Saamelaisarkisto Inarissa, Sámi allaskuvla (Saamelaiskorkeakoulu) Norjan Koutokeinossa ja Ájtte Svenskt Fjäll- och samemuseum -museo Ruotsin Jokkmokkissa aloittavat keväällä 2017 kolmevuotisen yhteistyöprojektin saamelaisen muotoiluajattelun tallentamiseksi arkistoon ja siirtämiseksi seuraaville polville. Saamelaista muotoiluperinteen esineistöä on kyllä tallennettu museoihin, mutta asiakirjallinen perintö on ollut tähän asti kokoamatta.

Arkistolain muutos ja viranomaisarkistojen vastaanotto Kansallisarkistoon

Kuluvan vuoden alusta tuli voimaan laki Kansallisarkistosta (1145/2016) ja laki arkistolain muutoksesta (1146/2016). Arkistolakiin sisältyy nyt 14 a pykälä, joka antaa Kansallisarkistolle toimivallan määrätä pysyvään säilytykseen määräämiensä ja sähköiseen muotoon muutettujen asiakirjojen alkuperäiskappaleiden hävittämisestä. Hävittäminen on mahdollista tietyin lain määrittelemin ehdoin.

Matkalla muutokseen

Pysyvyyttä Kansallisarkiston tietopalvelussa edustaa suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluva tiedonsaantioikeus. Se antaa kansalaisille mahdollisuuden valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä valvoa oikeuksia ja etuja. Tiedonsaantioikeutta tukee viranomaisten velvollisuus toteuttaa toiminnassaan avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa. Arkistoilla on lisäksi keskeisenä tehtävä taata jokaiselle oikeus historiaan ja mahdollisuus vapaasti tarkistaa kollektiivisen menneisyytemme kuvaa.

Lakimuutokset selkeyttävät ja tehostavat Kansallisarkiston toimintaa

Laki Kansallisarkistosta (1145/2016) ja laki arkistolain muuttamisesta (1146/2016) tulivat voimaan 1.1.2017 lukien. Uudistuksella kumottiin arkistolaissa olleet arkistolaitosta koskevat säännökset ja asetus arkistolaitoksesta. Tehtäviä koskevat säännökset nostettiin lain tasolle.

Kansallisarkisto

Kansallisarkistosta annetun lain nojalla arkistolaitos (Kansallisarkisto ja seitsemän maakunta-arkistoa) sulautui yhdeksi valtakunnalliseksi opetus- ja kulttuuriministeriön alaiseksi Kansallisarkisto-nimiseksi viranomaiseksi. Kansallisarkiston toimialueena on koko maa.